Ladataan…

Katsaus pendelöintiin Pohjois-Savossa vuosina 2010–2017

Pendelöinti Pohjois-Savon sisällä kunnittain

Pohjois-Savossa suurimmat pendelöintivirrat kulkevat Kuopion ja Siilinjärven välillä, Leppävirralta Kuopioon ja Varkauteen sekä Joroisista Varkauteen. Vuonna 2017 Pohjois-Savossa asuvasta työllisestä työvoimasta 26 % kävi töissä oman asuinkuntansa ulkopuolella. Oman asuinkuntansa ulkopuolella työssäkäyvien määrä on kasvanut yli 1 800 henkilöllä vuosina 2010–2017. Vuosina 2010–2017 pendelöinti on Pohjois-Savossa lisääntynyt etenkin Siilinjärvelle (+629 henkeä), Vieremälle (+308) ja Iisalmeen (+285).

Pendelöintivirran kasvua Siilinjärvelle selittää työpaikkojen määrän nousu Siilinjärvellä ja alueella asuvan, oman kunnan alueella työssäkäyvän työllisen työvoiman vähentyminen. Työssäkäyntiliikenne Siilinjärvelle on lisääntynyt erityisesti Kuopiosta (+493 henkeä). Kuopiossa asuva työllinen työvoima on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2017 lähes 2 400 hengellä, kun taas Kuopion työpaikkojen määrä on lisääntynyt vain noin 1 700 kappaleella. Kuopiossa asuvan mutta kaupungin ulkopuolella työssäkäyvän työvoiman määrä on kohonnut seitsemässä vuodessa 925 hengellä.

Pendelöintiä Vieremälle on lisännyt työpaikkojen määrän kasvu sekä alueella asuvan, oman kunnan alueella työssäkäyvän työllisen työvoiman supistuminen. Pendelöinti on lisääntynyt vuosina 2010–2017 etenkin Ylä-Savon alueelta Iisalmesta (+122 henkeä), Kiuruvedeltä (+76), Lapinlahdelta (+26) ja Sonkajärveltä (+34). Iisalmessa ja Varkaudessa työpaikkojen määrä on laskenut, mutta alueella asuva, oman kunnan alueella työssäkäyvä työllinen työvoima on vähentynyt työpaikkoja nopeammin. Pendelöinti Iisalmeen on lisääntynyt etenkin Kuopiosta, Lapinlahdelta, Pielavedeltä, Kiuruvedeltä ja Siilinjärveltä. Varkauteen pendelöinti on lisääntynyt erityisesti Kuopiosta sekä Pohjois-Savon ja Joroisten ulkopuolisilta alueilta. Pohjois-Savon kunnista vain Iisalmessa, Keiteleellä, Kuopiossa, Varkaudessa ja Vieremällä työpaikkojen lukumäärä on suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman määrä.

Pendelöinti maakunnittain

Pohjois-Savon nettopendelöinti oli noin -1 000 sekä vuonna 2010 että 2017, eli Pohjois-Savosta kävi noin 1 000 työllistä enemmän töissä muissa maakunnissa kuin muista maakunnista kävi Pohjois-Savossa. Vain Etelä-Savosta (308 henkeä) ja Kainuusta (32) käytiin enemmän töissä Pohjois-Savossa kuin Pohjois-Savosta käytiin töissä vastaavissa maakunnissa vuonna 2017. Muihin maakuntiin Pohjois-Savon nettopendelöinti oli lähes nollassa tai negatiivinen. Jos pendelöinti pysyy nykytasolla, myös Etelä-Savon nettopendelöinti laskee lähelle nollaa, kun Joroinen liittyy Pohjois-Savoon vuonna 2021.

Vuonna 2017 Pohjois-Savosta pendelöitiin eniten Etelä-Savoon, Uudellemaalle ja Pohjois-Karjalaan. Myös Pohjois-Savoon pendelöitiin eniten samoista maakunnista. Eniten Pohjois-Savon nettopendelöinti oli negatiivinen Uudellemaalle (-706 henkeä) Pohjois-Karjalaan (-145) ja Pohjois-Pohjanmaalle (-106). Maakunnan ulkopuolisista kunnista pendelöintivirrat ovat suurimmat Pohjois-Savon ja Helsingin, Pieksämäen, Jyväskylän, Joensuun sekä Joroisten välillä. Kunnittain tarkasteltuna pendelöinti Pohjois-Savosta on eniten vähentynyt Helsinkiin ja lisääntynyt Pieksämäelle. Pendelöinti Pohjois-Savoon on eniten vähentynyt Joensuusta ja lisääntynyt Helsingistä.

Maakunnittain tarkasteltuna Pohjois-Savon pendelöintivirrat ovat vuosina 2010–2017 muuttuneet eniten Pohjois-Savon ja Uudenmaan välillä. Pendelöinti Pohjois-Savosta Uudellemaalle on vähentynyt, mutta Uudeltamaalta Pohjois-Savoon se on lisääntynyt. Pendelöinti Pohjois-Savosta Uudellemaalle on vähentynyt erityisesti ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, julkishallinnon, terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä rakentamisen toimialoilla. Uudeltamaalta pendelöi Pohjois-Savoon aiempaa enemmän työssäkäyviä etenkin teollisuuden, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan sekä informaation ja viestinnän toimialoille.

Pendelöinti toimialoittain

Toimialoittain tarkastellessa maakunnan ulkopuolelta Pohjois-Savossa työssäkäyvien määrä on lisääntynyt eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa (+162 henkeä) sekä rakentamisessa (+154) ja vähentynyt tukku- ja vähittäiskaupassa (-110) sekä hallinto- ja tukipalveluissa (-101). Pohjois-Savossa asuvien työssäkäynti muissa maakunnissa on lisääntynyt eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa (+283) sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (+71) ja vähentynyt eniten ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (-80) sekä tukku- ja vähittäiskaupan (-73) osalta.

Pohjois-Savon nettopendelöinti on negatiivisin tukku- ja vähittäiskaupan sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden osalta. Pohjois-Savosta kävi kummallakin toimialalla yli 300 henkilöä enemmän töissä muissa maakunnissa kuin muista maakunnista kävi töissä Pohjois-Savossa. Eniten tukku- ja vähittäiskaupan työntekijöitä kävi Pohjois-Savosta töissä Uudellamaalla ja Etelä-Savossa ja terveys- ja sosiaalipalveluiden työntekijöitä Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Nettopendelöinti on positiivisin kuljetuksen ja varastoinnin sekä teollisuuden osalta. Molemmilla toimialoilla kävi muista maakunnista noin 60 henkilöä enemmän töissä Pohjois-Savossa kuin Pohjois-Savosta kävi töissä muissa maakunnissa. Eniten sekä teollisuuden että kuljetuksen ja varastoinnin alan työntekijöitä tuli Pohjois-Savoon Etelä-Savosta.

Pendelöinti iän ja koulutusasteen mukaan

Ikä- ja koulutusjakaumaltaan pendelöijät vastaavat alueella työssäkäyvien sekä alueella asuvan työllisen työvoiman ikä- ja koulutusjakaumaa. Suurin pendelöivä ikäluokka ovat 45–54-vuotiaat, jotka ovat suurin ikäluokka sekä alueella työssäkäyvissä että alueella asuvassa työllisessä työvoimassa. Pendelöijistä suurin osa on suorittanut toisen asteen tai erikoisammattikoulutusasteen tutkinnon, ja vastaavan tutkinnon suorittaneet ovat suurin ryhmä niin alueella työssäkäyvissä kuin alueella asuvassa työllisessä työvoimassa.

Pendelöintikatsaukseen voit tarkemmin tutustua täällä.

Takaisin edelliselle sivulle