Ladataan…

Metsäteollisuus Pohjois-Savossa

Savilahti

 

Metsäteollisuus Pohjois-Savossa

Puutuotteiden ja tuotantoteknologian TKI-palveluja Pohjois-Savossa tarjoaa SIB Labs (SIB Labs -palvelut | Itä-Suomen yliopisto (uef.fi)) ja materiaalitutkimuskeskus Materia (Etusivu – materiakeskus.fi). SIB Labs, Science – Innovation – Business, on Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan infrastruktuuriyksikkö, ja siten keskeinen osa yliopiston tutkimusta. TKI-toiminnassa keskeisiä avainasioita ovat puun uudet ominaisuudet, datan yhä parempi hyödyntäminen, puurakentaminen, yritysten välinen yhteistyö ja materiaalitehokkuus.

 

Toimialan näkymät

Luonnonvarakeskuksen metsäsektorin suhdannekatsauksen mukaan metsäteollisuustuotteiden kysyntä keskeisillä markkina-alueilla on heikentynyt selvästi. Rakennusalan vaikutukset välittyvät metsäteollisuuden kotimaan tuotantoon, vientiin, hakkuumääriin ja puukauppaan. Tämä vaikuttaa erityisesti Sisä-Savon seudun, jossa on paljon metsä- ja puutuoteteollisuutta, elinkeinoelämään (ks. Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2023 (valtioneuvosto.fi)).

Työmarkkinanäkymät

Heikentynyt suhdannetilanne vaikuttaa alan työllisyystilanteeseen lähitulevaisuudessa. Työttömien työnhakijoiden määrät ovat hieman nousseet edelliseen vuoteen nähden ja työllisyystilanne on yleisesti epävarmempaa. Maa- ja metsätaloustyökoneiden kuljettajien työttömyys on loppuvuodesta 2023 ollut aiempaa vuotta korkeampaa. Puu- ja sahatavaran prosessityöntekijöiden lomautusten määrät kasvoivat edelliseen vuoteen nähden syksyn 2023 aikana. Joulukuussa 2023 lomautusten määrät olivat jo edellisen vuoden tasolla ja työttömien määrä hieman pienempi. Metsureiden ja metsätyöntekijöiden työllisyystilanne puolestaan on elänyt normaalin kausivaihtelun mukaisesti ja ollut jopa hieman parempi kuin vuonna 2022. Maa-, metsä- ja kalatalouden erityisasiantuntijoiden työllisyystilanne on hieman parempi kuin edellisenä vuonna ja metsätalousteknikoiden edellisen vuoden tasolla. Metsäteollisuuden alalla tällä hetkellä työvoiman kysyntä on hieman hiipunut. Työvoimasta ei ole pulaa, mutta suhdanteiden kääntyessä nousuun tilanne muuttuu koko metsäketjun osalta. Erityisesti metsäkoneenkuljettajien kysynnän arvioidaan kasvavan keskipitkällä aikavälillä.

Tulevaisuudessa osaamisalueena korostuu entistä enemmän digitalisaatio ja digitaalinen osaaminen. Sen lisäksi tärkeitä osaamisalueita ovat jatkuva kunnossapito ja toiminnan häiriöttömyys, johon digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia. Metsäteollisuudessa tarvitaan moniosaamista ja tuotantoprosessin eri vaiheiden osaamista. Metsäkoneenkuljettajien työn vaatimukset ovat kasvaneet. Luonnon monimuotoisuuteen ja ympäristön hyvinvointiin liittyvät vaatimukset kuljettajille lisääntyvät koko ajan lainsäädännön, metsänhoidon suositusten ja sertifioinnin kriteerien kautta (Metsäkeskus tulevaisuuskatsaus VI: Metsäkoneala). Rakennustuotteiden hiilijalanjälki ja rakentamisen tiukkenevat hiiliraja-arvot vaikuttavat tulevina vuosina merkittävästi tuotteiden käytettävyyteen. Tilausta tulee olemaan vähähiilisille, pitkälle jalostetuille puutuotteille. Tulevat muutokset lisäävät tarvetta myös uudelle osaamiselle puutuotealalla. (Metsäkeskus tulevaisuuskatsaus IV: Saha- ja puutuoteala).

Työvoiman ennakoitu tarjonta (tulossa)
Työvoiman ennakoitu kysyntä (tulossa)

Syksyllä 2023 haastateltiin alan suurimpia pohjois-savolaisia työnantajia ja muutamia keskeisiä TKI-toimijoita keskipitkän aikavälin muutostekijöihin, osaamistarpeisiin sekä vihreän siirtymän mahdollisuuksiin liittyen. Alla yhteenveto tuloksista. Tulokset on pyritty järjestämään merkitävimmästä lähtien. Haastateltavia oli yhteensä 10, joista seitsemän edusti yrityksiä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto viimeisimpien tilinpäätöstietojen mukaan oli noin 925 milj. euroa ja ne työllistivät Suomessa noin 995 henkilöä.

Merkittävimmät muutostekijät vuonna 2029-2034
Keskeisimmät osaamistarpeet vuonna 2029-2034
  • Työvoiman haasteet

    Haasteet liittyvät nykyisen työvoiman eläköitymiseen sekä osaavan henkilöstön rekrytointiin. Tuotantolaitokset sijaitsevat yleensä haastavilla paikoilla.

  • Kestävä kehitys ja vihreä siirtymä

    Trendi sisältää painotuksen hiilensidontaan, uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja ympäristöystävällisiin tuotantomenetelmiin.

  • Raaka-aineiden tehokas ja vastuullinen käyttö

    Tämä kattaa raaka-aineiden jäljitettävyyden, sertifioinnin ja pyrkimykset vähentää hukkaa tuotantoprosesseissa. Sisältyy myös ristiriita, jossa puun kysynnän ennustetaan kasvavan, mutta samalla käydään keskustelua metsän käytön rajoittamisesta.

  • Sääntelyn ja politiikan vaikutukset

    Trendi korostaa ympäristö- ja päästömääräysten tiukentumista metsäteollisuuden osalta. Se heijastaa myös tarvetta mukautua jatkuvasti muuttuvaan sääntely-ympäristöön ja sitä koskevaan julkiseen keskusteluun.

  • Epävarmuus ja globaalit muutokset

    Muutoksilla viitataan markkinoiden volatiliteettiin ja maailmanlaajuisiin taloudellisiin sekä poliittisiin muutoksiin, jotka vaikuttavat alaan. Tämä sisältää myös huolen globaaleista shokeista kuten kauppasodista tai luonnonkatastrofeista.

  • Teknologiset muutokset

    Teknologiset muutokset käsittävät digitalisaation, automaation ja tekoälyn lisääntyvän käyttöönoton tuotantoprosesseissa pitkällä aikavälillä.

  • Ilmastonmuutoksen vaikutukset

    Metsätuhojen kasvavat riskit ja niiden vaikutukset kasvillisuuteen. Pakottaa alaa sopeutumaan muuttuviin kasvuolosuhteisiin ja kehittämään uusia keinoja hillitä sen vaikutuksia.

  • Uusien teknologioiden omaksuminen

    Tämä kattaa kyvyn omaksua uusia teknologioita, joiden käyttöönotto on yhä yleisempää tuotannossa, kuten uusien koneiden käyttöönottamisen, automaation ja ohjelmistoalustojen ymmärtämisen.

  • Perustason tuotantotaidot ja maalaisjärki

    Vaikka automaatio ja teknologia kehittyvät, perustason tuotantotaidot pysyvät arvokkaina. Tämä tarkoittaa perinteisten tuotantomenetelmien hallintaa, käytännön taitoja ja laadunvalvontaa.

  • Automaatio- ja sähkötekniikan osaaminen

    Erikoistunut osaaminen teollisuuden automaation ja sähkötekniikan alueilla on yhä tärkeämpää. Tämä käsittää myös järjestelmien ylläpidon ja kehittämisen.

  • Digi- ja dataosaaminen

    Laitteet ja prosessit digitalisoituvat tulevaisuudessa yhä enemmän, jolloin datan laajempi hyödyntäminen ja data-analytiikan hallinta korostuvat.

  • Monitaitoisuus ja prosessien hallinta

    Työntekijöiltä vaaditaan kykyä ymmärtää ja hallita laajempia tuotantoprosesseja ja -kokonaisuuksia, mikä tarkoittaa useiden eri tehtävien ja prosessien osien hallintaa.

  • Ympäristö- ja kestävyysosaaminen

    Ympäristövaikutusten arvioinnin merkitys korostuu ja ne linkittyvät yhä enemmän liiketoimintasuunnitelmiin ja rahoituksen saamiseen.

  • Pehmeät taidot, motivaatio ja soveltuvuus

    Tässä korostuvat työntekijöiden sitoutuminen ja positiivinen asennoituminen työhön, kyky itsenäisesti ratkoa ja kohdata erilaisia haasteita sekä vuorovaikutustaidot.

  • Johtamis- ja esihenkilötaidot

    Johtamisen painopiste siirtyy ihmiskeskeisyyteen ja työympäristön ja työpaikan pitovoiman kehittämiseen, vastaten samalla teknologian ja työtehtävien muutoksiin.

Selkeimmät muutokset ammattiryhmien ja osaamistarpeiden suhteen vuonna 2029-2034
Vihreän siirtymän mahdollisuudet ja uhkatekijät Pohjois-Savossa
  • Automaation rooli kasvaa edelleen

    Automaatio tulee vähentämään fyysisen ja yksinkertaisen työn määrää niin tuotannossa kuin hallinnossakin.

  • Laadunvalvonnan ja monitoroinnin merkitys kasvaa

    Automaatio ja teknologian kehittyminen muuttavat tuotannon työn luonnetta.

  • Monitaitoisuuden tarve korostuu

    Laajamittaisten kokonaisuuksien ymmärtäminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, kun pitää pystyä käyttämään ja valvomaan yhä isompia prosessin osia.

  • Tietotekniikkaosaaminen

    Ohjelmien kehittäminen, ohjelmointi sekä mahdollisesti myös tekoälyn hyödyntäminen kasvattavat merkitystään.

  • Työn vaatimustaso kasvaa

    Vaatimustaso kasvaa yleisesti kaikilla työntekijöillä yksinkertaisten työtehtävien vähentyessä. Tulevaisuudessa pitää pystyä perustelemaan ja viestimään asioita entistä tarkemmin.

  • Bioenergia ja sivuvirtojen hyödyntäminen

    Resurssiviisaus ja puun jalostusarvon tehostaminen voivat monipuolistaa alan yritystoimintaa. Luo myös mahdollisuuksia metsänhoitoon, kun nuoria metsiä voidaan hoitaa entistä paremmin hintatason noustessa.

  • Puun käytön lisääminen

    Puun käytön lisääminen auttaa korvaamaan fossiilista tuotantoa. Metsäteollisuuden näkeminen osana ratkaisua hiilijalanjäljen laskemiseen, ilmastonmuutokseen ja luontokatoon.

  • Vakiintuneet toimijat

    Potentiaalia voidaan alkaa rakentamaan alueella jo valmiina olevan toiminnan ympärille rakentuviin lisävirtoihin.

  • Alueen vetovoiman parantaminen ja kansainvälinen markkinointiarvo

    Metsäenergian hyödyntäminen voi parantaa alueen ja alan imagoa. Valmiit edellytykset voivat toimia jopa vetovoimatekijänä kansainvälisillä markkinoilla.

  • Metsän käytön rajoittaminen

    Jos metsän käytön rajoittaminen nähdään ratkaisuna ilmastonmuutokseen, heikoimmat toimijat tulevat tippumaan. Uhkana myös, ettei tulevaisuudessa enää käytetä kotimaista puuta raaka-aineena.

  • Alan mielikuvan heikkeneminen ja viestintä

    Yleinen suhtautuminen metsiin ja niiden hoitamiseen. Uhkana myös, ettei osata oikealla tavalla viestiä kestävästä toiminnasta, joka voi lopulta johtaa jopa omaa toimintaa vastaan.