Elintarvikkeiden kehittämisen kärkiala Pohjois-Savossa
Pohjois-Savon Agri-Food-klusteri saattaa yhteen alueen yritykset, oppilaitokset, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot sekä julkiset toimijat. Osana eurooppalaista klusteriverkostoa Agri-Food vaikuttaa koko toimialan kehittämiseen ja rahoitukseen. Klusteri pyrkii edistämään alueiden välistä yhteistyötä.
Toimialan näkymät
Maataloudessa viljasatoarvio on noin viidenneksen pienempi kuin viime vuoden viljasato. Erityisesti ohrasato on pienentynyt. Lannoitteet ovat halventuneet alkuvuodesta merkittävästi, mikä on alentanut kustannuksia, mutta nyt hinnat ovat taas nousussa. Markkinamarginaalien kehitys on tullut viiveellä ja viive on syönyt maatilojen kassavaroja. Nyt markkinamarginaalit ovat hyvällä tasolla. Korkojen nousua niissä ei kuitenkaan huomioida. Maatalouden pitkään jatkunut heikko kannattavuus näkyy maatilojen taseissa ja maksuvalmiudessa. Maatilojen investointikynnys on korkea nykyisellä korkotasolla. Yhteensä maatalouden investointiavustusta on kuluneen vuoden aikana myönnetty 84 hankkeelle yhteensä 2,33 miljoonaa euroa. Päätökset saaneissa hankkeissa korostuvat erityisesti energiainvestoinnit, eläinten hyvinvointiin panostaminen sekä ympäristön tilaa parantavat investoinnit. (Ks. Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2023 (valtioneuvosto.fi)).
Työmarkkinanäkymät
Elintarvikkeiden jalostamisen ja tuottamisen osalta työvoimalle on ollut reilusti kysyntää edellisen parin vuoden aikana. Vuonna 2023 työvoiman kysyntä hiipui yleisesti hieman vuosiin 2022 ja 2021 verrattuna ja niin kävi myös elintarvikkeiden jalostamisen ja tuottamisen työvoiman kysynnälle. Työvoimabarometrin perusteella luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö toimialalla on kohtalaista työvoiman ylitarjontaa. Kyseiseltä toimialalta ei ole Pohjois-Savon osalta kuitenkaan laadittu toimialakohtaista ennakkoarviota vuonna 2023. Ammattinimikekohtaisesti tarkasteltuna suurin kysyntä on ollut elintarviketeollisuuden prosessityöntekijöistä, joista on Pohjois-Savossa lievää työvoimapulaa. Elintarvikkeiden jalostamisen ja tuottamisen osalta lähitulevaisuuden näkymä on, että työvoiman kysyntä tulee hieman kasvamaan. Elintarviketeollisuudessa osaamistarpeina korostuu ammatillisen perusosaamisen lisäksi automaatio-osaaminen, tuotekehitys ja TKI-osaaminen.
Maatalouden ja alkutuotannon osalta puolestaan työvoimalle on kysyntää erityisesti kausityön osalta. Työvoimatarve kuitenkin vaihtelee tuotantosuunnan mukaan. Kausityövoimalle on eritysesti tarvetta marjanviljelyssä ja maatalouslomittamisessa. Puutarhurit, kasvihuoneviljelijät ja -työntekijät ovat työvoiman saatavuus ja kohtaanto raportin mukaan kohtaanto-ongelma ammatti. Työvoimapulaa on erityisesti kesäisin. Toimialan ammattitaitovaatimukset ovat kasvaneet tilojen uuden konekannan myötä. Keskeisinä osaamistarpeina ovat laitteiden käyttöön liittyvä teknologisen osaamisen ja digiosaamisen lisäksi perus kädentaidot, yrittäjyysosaaminen sekä itsenäinen työote.
Työvoiman ennakoitu tarjonta (tulossa)
Työvoiman ennakoitu kysyntä (tulossa)
Syksyllä 2023 haastateltiin alan suurimpia pohjois-savolaisia työnantajia ja muutamia keskeisiä TKI-toimijoita keskipitkän aikavälin muutostekijöihin, osaamistarpeisiin sekä vihreän siirtymän mahdollisuuksiin liittyen. Alla yhteenveto tuloksista. Tulokset on pyritty järjestämään merkitävimmästä lähtien. Haastateltavia oli yhteensä 13, joista 6 edusti yrityksiä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto viimeisimpien tilinpäätöstietojen mukaan oli noin 647 milj. euroa ja ne työllistivät Suomessa noin 567 henkilöä.
Merkittävimmät muutostekijät vuonna 2029-2034
Keskeisimmät osaamistarpeet vuonna 2029-2034
-
Kuluttajakäyttäytymisen ja ruokatottumusten muutokset
Kuluttajat arvostavat yhä enemmän vastuullisuutta, läpinäkyvyyttä ja kotimaisuutta ostopäätöksiään tehdessään. Kiinnostus terveellisempiin ja paikallisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin kasvaa. Tämä voi määrittää uudelleen kokonaisia osia toimialasta.
-
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Sää ja ilmasto muuttuvat ja se vaikuttaa ruoantuotantoon. Miten ja minkälaisia elintarvikkeita alueella on mielekästä tuottaa?
-
Työvoiman saatavuuden haasteet
Työvoimapula ja monikulttuurisuuden lisääntyminen vaikuttavat rekrytointiprosesseihin ja työyhteisöihin elintarvikealalla.
-
Digitalisaatio ja tiedolla johtaminen
Yritykset hyödyntävät entistä enemmän dataa päätöksenteossa ja prosessien optimoinnissa.
-
Automaatio ja robotiikka
Teknologian kehittyessä automaatio ja robotiikka tehostavat tuotantoprosesseja, vähentävät inhimillisiä virheitä ja parantavat tuotantokapasiteettia.
-
Lainsäädäntö
EU:n ja kansallisen tason lakimuutokset asettavat uusia vaatimuksia elintarvikealalle.
-
Vihreä siirtymä
Yritykset ja maatilat pyrkivät vähentämään hiilijalanjälkeään ja keskittymään kestävään kehitykseen.
-
Kestävä vedenkäyttö
Vesivarojen tehokas ja kestävä käyttö on tärkeää, vaikka Suomessa vesijalanjälki ei vielä ole yhtä iso asia kuin maailmalla.
-
Maatilojen rakenteelliset muutokset
Tilakokojen kasvu ja pienempien tilojen väheneminen heijastavat tuotannon tehostumista ja rakenteellisia muutoksia maataloudessa. Yrittäjien määrä vähenee.
-
Korot ja raaka-aineiden hintojen muutokset
Korko- ja markkinatilanne vaikuttavat paljon kulutukseen. Miten hintojen vaihteluun pystyään sopeutumaan?
-
Uusien viljelymenetelmien tietämys
Erityisesti puutarhurit ja marjanviljelijät tarvitsevat uusia menetelmiä koskevaa osaamista tulevaisuudessa.
-
Automaatio- ja robotiikkaosaaminen
Kyky käyttää ja ymmärtää uusia laitteita ja automaatioteknologioita.
-
Kestävä lannoitus ja ravinteiden hallinta
Tämä liittyy vahvasti sekä vihreään siirtymään että kestävään vedenkierrätykseen.
-
Tiedon analysointi
Taito, joka korostuu tarjolla olevan tiedon lisääntymisen myötä. Keskeinen osaaminen, kun ala pyrkii parantamaan tuottavuutta, optimoimaan resurssien käyttöä ja tehostamaan päätöksentekoa.
-
Ympäristöystävällisten menetelmien soveltaminen
Kyky soveltaa uusia kestävän kehityksen mukaisia menetelmiä kaikessa toiminnassa. Tähän liittyy myös vastuullisuuteen liittyvät raportointivaateet.
-
Mekaanisten ja teknisten ratkaisujen hallinta
Tulevaisuudessakin täytyy osata tehokkaasti käyttää ja huoltaa maatalouskoneita.
-
Liiketoimintaosaaminen
Erityisesti liiketoiminnan johtajat, joilla on kaupallisen alan osaamista, ovat avainasemassa toiminnan kasvaessa.
-
Prosessimuotoilu ja toiminnan tehostaminen
Kyky kehittää prosesseja ja tehokkuutta alalla kasvavien kustannuspaineiden alla.
-
Monialainen osaaminen ja joustavuus työtehtävissä
Työntekijöiden kyky työskennellä alalla ja sopeutua erilaisiin tehtäviin. Työtä ei voi tehdä vain etänä.
-
Digitaidot
Tulevaisuudessa tarvitaan laajasti digitaalisten työkalujen ja prosessien ymmärrystä.
-
Yhteistyötaidot
Kyky työskennellä tehokkaasti ryhmissä ja erilaisissa tiimeissä korostuu.
Selkeimmät muutokset ammattiryhmien ja osaamistarpeiden suhteen vuonna 2029-2034
Vihreän siirtymän mahdollisuudet ja uhkatekijät Pohjois-Savossa
-
Suorittavan työn robotisoiminen
Luo tarvetta tekniikan ja innovaatio-osaamiselle.
-
Itseohjautuvuus ja moniosaaminen
Tulevaisuudessa tehtävät muuttuvat, eikä yritykseen tulla enää vain yhteen työtehtävään. Pitää pystyä tekemään erilaisia tehtäviä.
-
Muutoskyky ja muutoksen tukeminen
Pitää pystyä sietämään epävarmuutta ja muutosta. Vastaavasti muutoksen täytäntöönpano vaatii mentorointia ja tukea.
-
Monikulttuurisuuden ymmärtäminen
Kansainvälisen työvoiman tarve kasvaa ja sitä myötä myös kyky työskennellä monikulttuurisessa työympäristössä. Tähän liittyy myös kielitaitovaatimukset.
-
Johtamisosaaminen
Työnjohdon osaamistarpeet kasvavat, kun liiketoiminta ja tuotantoyksiköt kasvavat. Tähän liittyy myös prosessin kehittäminen ja siihen liittyvä osaaminen.
-
Digitaaliset taidot, tekoäly ja datan hallinta
Digitaalisen maailman ymmärtäminen. Tekoälyn rooli tulee kasvamaan. Dataa ei alalla osata vielä hyödyntää tarpeeksi hyvin.
-
Vastuullisuusasiantuntemus lisääntyy
Vastuullisuusasiantuntijoiden ja –johtajien tarve kasvaa, kun lainsäädännöstä johtuvat velvoitteetkin vaativat siihen liittyvää osaamista.
-
Vastuullisuudesta kilpailuetua
Vastuullisimmilla toimijoilla voi olla etuja kulutuskäyttäytymisen kannalta. Tämä kannustaa ja luo myös teknisten ratkaisujen tekijöille mahdollisuuksia.
-
Ympäristön muutos ja uudenlaiset raaka-aineet
Ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa mahdollistaa uusien raaka-aineiden kasvattamisen alueella.
-
Viljelykelpoisen pellon hyödyntäminen
Maatilojen sivuvirtojen hyödyntäminen paikallisesti ja niiden valjastaminen elintarviketeollisuuden kannalta oikeanlaiseen käyttöön. Tähän liittyy myös biopolttoaineet ja niihin vaikuttavat asenteet sekä kustannuskysymykset.
-
Kiertotalouden kehittäminen
Voisi mahdollistaa laajemman yhteistyön kierrätettävän materiaalin puolesta, josta voisi olla jopa kaupallista hyötyäkin osapuolille.
-
Liiketoiminnan edellytyksiä ei huomioida
Pelkkä vihreä siirtymä ei ole edellytys itsessään vaan liiketoiminnalliset edellytykset. Hallinnollinen taakka kasvaa erityisesti luomutuotteiden osalta liian suureksi.
-
Ilmastonmuutos
Luo uusia tarpeita, joihin ei haluta tai kyetä vastaamaan. Se voi johtaa myös muutoksiin maaperässä. Paikallisuuden korostaminen saattaa johtaa myös siihen, että Pohjois-Savossa tuotettu on liian kaukana kaikesta.
-
Alueesta raaka-ainetuottaja
Maatilat vähenevät ja sivuvirtojen aiheuttajat siirtyvät muualle. Jatkojalostaminen tehdään jossain muualla kuin Pohjois-Savossa.
