Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Pohjois-Savon väkiluku kutistui tammi-huhtikuun aikana 170 henkeä. Väkiluvun laskun hidastuminen jatkuu yhä. Vuonna 2020 maakunnan väkiluku laski vastaavana ajankohtana 452 henkeä. Väkiluvun lasku tammi-huhtikuun jaksolla on pienin vuoden 2004 jälkeen, jolloin väkiluku laski 130 henkeä. Väkiluku on kasvanut alkuvuonna Kuopiossa, Siilinjärvellä, Suonenjoella, Rautalammilla ja Joroisissa. 

Pohjois-Savon väkiluvun laskun hidastuminen selittyy edelleen muuttoliikkeellä. Maakuntien välinen nettomuutto piristyi ennätyslukemiin, ja Pohjois-Savo sai muuttovoittoa muista maakunnista 61 henkeä. Muuttovoitto on tammi-huhtikuun jaksolla korkein vuoteen 1990 ulottuvalla seurantakaudella. Kuntien välinen muuttoliike on tätä ennen ollut tammi-huhtikuussa positiivinen ainoastaan vuonna 1992, jolloin muuttovoittoa kertyi 10 hengen verran. Muuttovoittoa kasvatti sekä tulomuuttojen kasvu että lähtömuuttojen väheneminen. Viime vuoteen verrattuna lähtömuutot Pohjois-Savosta laskivat noin 190 kappaleella. Tulomuuttoja oli vajaat 40 kappaletta enemmän kuin vuosi sitten. 

Maakuntien välisen muuttovoiton lisäksi Pohjois-Savo sai muuttovoittoa ulkomailta 191 henkeä (vuosi sitten 148). Nettomaahanmuutto oli korkein seurantakaudella 1990–2021. Pohjois-Savon kokonaisnettomuutto jäi ennätyksellisen maan sisäisen muuttovoiton ja nettomaahanmuuton siivittämänä 252 henkeä voitolle (viime vuonna tappiota 20 henkeä). Ennätyksellisistä muuttovoitoista huolimatta Pohjois-Savon väkilukua laski kuolleiden enemmyys. Kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän 395 hengellä. Syntyneiden ja kuolleiden määrä pysyi vuoden takaisissa lukemissa. 

Vuoden 2021 ennakollisista väestönmuutostiedoista ei ole saatavilla tietoa muuttojen suunnasta tai muuttajien taustatiedoista. Tuoreimmat muuttoliiketilastot ovat tällä hetkellä saatavilla vuodelta 2020, jolloin Pohjois-Savon muuttoliike alkoi kohenemaan. Vuonna 2020 Pohjois-Savon muuttoliikkeen kohenemista selitti eniten Uudellemaalle kärsittyjen muuttotappioiden pieneneminen. Muuttoliikkeen suunta ei kuitenkaan kääntynyt, vaan Pohjois-Savo menetti edelleen väestöään eniten Etelä-Suomen suuriin maakuntiin sekä Keski-Suomeen. Muuttovoittoa kertyi Pohjois-Savoon vastaavasti edelleen eniten Itä-Suomen maakunnista. Myöskään ikäluokittain tarkasteltuna vuonna 2020 ei ollut havaittavissa muuttoliikkeen suunnan kääntymistä. Pohjois-Savo kärsi edelleen suurimmat muuttotappiot opiskeluikäisten nuorten ikäluokissa (15–29-vuotiaat), mutta etenkin 15–19- ja 20–24-vuotiaiden ikäluokissa tappiot jäivät viime vuosia pienemmiksi, mikä kohensi muuttoliikettä kokonaisuudessaan. Lisäksi suurimmassa osassa vanhemmista ikäluokista sekä lasten ikäluokissa muuttovoitot kasvoivat hieman. Määrällisesti suurimmat muuttovirrat ovat kuitenkin nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokissa.

Väestönmuutokset tammi-huhtikuussa seuduittain

Kuopion seudulla väestönkehitys jatkui viime vuosia paremmalla tasolla. Seudun väkiluku kasvoi 79 asukkaan verran, kun vuosi sitten väkiluku laski 60 henkeä. Kuopion kaupungin väkiluku kasvoi 48 henkeä (vuosi sitten laskua 63 henkeä) ja Siilinjärvellä väkiluku kasvoi 31 henkeä (vuosi sitten kasvua 3 henkeä). Seudun väkiluvun käänsi kasvuun etenkin kuntien välisen muuttoliikkeen koheneminen sekä vähäisemmissä määrin nettomaahanmuuton kasvu. Kuopion kaupunki jäi kuntien välisessä muuttoliikkeessä tappiolle kolme henkeä, mutta vuotta aiemmin tappio oli yli 90 henkeä. Siilinjärvi sai alkuvuonna maan sisältä muuttovoittoa 19 henkeä, kun viime vuonna muuttoliike oli 28 henkeä tappiollinen. Siilinjärvellä syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän ainoana kuntana Pohjois-Savossa. 

Ylä-Savon seudulla väestönkehitys oli viime vuoden tasolla, ja väkiluku laski 166 henkeä (vuosi sitten 163). Syntyneiden ja kuolleiden määrä pysyi lähes edellisvuoden lukemissa, ja kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän 160 hengellä (vuosi sitten 164). Kuntien välinen nettomuutto oli 17 henkeä tappiollinen (vuosi sitten tappiota 28), mutta nettomaahanmuutto jäi voitolle 15 henkeä (vuosi sitten 36). Iisalmen väkiluku laski alkuvuoden aikana 39 henkeä, kun viime vuonna väkiluku kasvoi viisi henkeä. Syntyneitä oli Iisalmessa viime vuotta enemmän (53, vuosi sitten 42) ja kuolleita vähemmän (97, vuosi sitten 105), mutta väkilukua laski muuttoliikkeen hiipuminen vuoden takaiseen verrattuna. Iisalmi sai kuntien välisessä muuttoliikkeessä voittoa kaksi henkeä, kun vuotta aiemmin voittoa kertyi peräti 54 henkeä. 

Sisä-Savon väkiluku kasvoi yhdeksällä hengellä, kun vuotta aiemmin väkiluku laski 56 asukkaan verran. Väkiluku kasvoi Suonenjoella ja Rautalammilla. Seudun väkiluvun käänsi kasvuun muuttoliikkeen koheneminen. Kaikki Sisä-Savon kunnat jäivät voitolle kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Eniten muuttovoittoa sai Suonenjoki, 22 henkeä. Seudun muuttovoitto kokonaisuudessaan oli 41 henkeä. Lisäksi nettomaahanmuutto jäi voitolle 21 henkeä (vuosi sitten viisi). Muuttovoiton tuomaa väkiluvun kasvua verotti kuolleiden enemmyys. Kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän 53 hengellä.  

Koillis-Savossa väestönkehitys oli edellisvuotta paremmalla tasolla. Väkiluku laski 26 henkeä, kun vuotta aiemmin tappio oli 87 henkeä. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Koillis-Savo jäi neljä henkeä voitolle (vuosi sitten tappio 35 henkeä). Kunnista muuttovoittoa saivat Rautavaara (viisi henkeä) ja Tuusniemi (kaksi henkeä). Seutukunnan nettomaahanmuutto kasvoi vuoden takaisesta neljä henkeä, ja muuttovoittoa kertyi viiden hengen verran. Kuolleita oli seutukunnassa 33 henkeä syntyneitä enemmän (vuosi sitten 53). 

Varkauden seudulla väkiluku laski 66 henkeä (vuosi sitten 86). Seutu sai kuntien välisessä nettomuutossa voittoa 17 henkeä. Varkauden kaupunki sai muuttovoittoa 23 henkeä. Nettomaahanmuutto jäi seutukunnassa voitolle 28 henkeä (vuosi sitten 14). Sekä syntyneiden että kuolleiden määrä kasvoi hieman vuoden takaisesta, mutta syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Kuolleiden määrä ylitti syntyneet 111 hengellä. Varkauden kaupungin väestönkehitys oli hieman viime vuotta parempi, ja väkiluku laski 47 henkeä (vuosi sitten 63). Väestönkehitystä kohensi maan sisäinen muuttovoitto. Syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus sekä nettomaahanmuutto säilyivät viime vuoden tasolla. Joroinen sai alkuvuonna Varkauden seudun kunnista suurimman voiton nettomaahanmuutossa. Muuttovoiton ansiosta kunnan väkiluku kasvoi alkuvuonna 10 hengellä. 

Koko maassa väkiluku kasvoi edellisvuotta enemmän. Väkiluku kasvoi tammi-huhtikuussa 4 631 hengellä (vuosi sitten 2 163). Maan väkiluvun käänsi kasvuun maahanmuutto, sillä nettomaanmuutto jäi 6 746 henkeä voitolle. Syntyneitä oli alkuvuonna koko maassa lähes 1 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuolleiden määrä väheni viime vuodesta reilut 500 henkeä, ja kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän vain 2 252 hengellä, kun vuotta aiemmin ylitys oli 3 761 henkeä. Syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän kuitenkin vain Uudellamaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.  

Väkiluku kasvoi maakunnista lukumääräisesti eniten Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Eniten väestöään menetti lukumääräisesti Etelä-Karjala ja Keski-Suomi. Väestönkehitys oli kuitenkin lähes kaikissa maakunnissa viime vuotta paremmalla tasolla. Uudenmaan väestönkasvu oli vuoden takaista pienempi ja Lapissa väkiluvun lasku oli lähes viime vuoden tasolla. Muissa maakunnissa väestötappiot puolestaan pienenivät tai maakunnan väkiluku kasvoi viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Itä-Suomen maakunnissa väestönkehitys näytti verrattain hyvältä. Väkiluvun lasku oli alkuvuonna lähes puolet pienempi kuin vuotta aiemmin. Itä-Suomen maakunnista tammi-huhtikuussa selvisi parhaiten Kainuu, jossa väkiluku laski 98 henkeä (vuosi sitten 216). Pohjois-Savossa väkiluku laski 170 (vuosi sitten 452), Etelä-Savossa 245 (vuosi sitten 300) ja Pohjois-Karjalassa 219 henkeä (vuosi sitten 444).  

Tutustu väestönmuutostilastoihin tarkemmin täällä.

Huom! Tilastoissa kokonaismuutos koostuu luonnollisesta väestönlisäyksestä, kokonaisnettomuutosta ja mahdollisesta korjaustermistä. Korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja. 

Tarvittaessa lisätietoja antaa tietopalveluasiantuntija Maarit Intke, maarit.intke (at) pohjois-savo.fi, puh +358 44 714 2617. 

Takaisin edelliselle sivulle