Ladataan…

Väestönmuutosten ennakkotiedot tammi-syyskuu 2019

Pohjois-Savon väestönkehitys tammi-syyskuussa 2019 hieman edellisvuotta heikompi

Pohjois-Savon väkiluku laski -810 henkeä tammi-syyskuussa 2019, kun vuosi sitten samana ajankohtana väkiluku väheni -645 henkeä. Väkiluvun lasku perustuu ennen kaikkea negatiiviseen luonnolliseen väestönlisäykseen. Syntyneiden määrä on pudonnut Pohjois-Savossa tammi-syyskuun seurantajaksolla 2010-luvun alun lähes 1 900 hengestä 1 337 henkeen vuonna 2019. Vaikka kuolleiden määrä on hieman pudonnut edellisvuoden tasosta, syntyvyyden lasku painaa luonnollisen väestönlisäyksen edellisvuosia matalampiin lukemiin. Pohjois-Savon kunnista syntyneitä on kuolleita enemmän vain Siilinjärvellä 8 henkeä (vuosi sitten 31). Koko maakunnassa kuolleita on 767 henkeä syntyneitä enemmän (vuosi sitten 718).

Väkiluvun laskua Pohjois-Savossa selittää lisäksi kasvanut muuttotappio. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Pohjois-Savo on tappiolla -391 henkeä (vuosi sitten -211). Siirtolaisissa voittoa saatiin 385 henkeä (vuosi sitten 284), mutta kokonaisnettomuutto jää tästä huolimatta tappiolliseksi -6 henkeä (vuosi sitten voittoa 73 henkeä). Kunnittain tarkasteltuna maan sisäisessä muuttoliikkeessä voittoa on tämän vuoden aikana saanut vain Kuopio, joka on myös ainoa väkiluvultaan kasvanut kunta.

Yritysten hyvä viennin ja liikevaihdon kasvu Pohjois-Savossa alkuvuonna 2019 ei ole heijastunut väestönkehitykseen. Työpaikkojen määrä Pohjois-Savossa on kuitenkin hieman kasvanut viime vuosina, vaikka maakunnan väkiluku on laskenut. Suurin osa työpaikoista sijaitsee Kuopiossa, jossa myös työpaikkojen kasvu on lukumääräisesti suurinta.

Kuopion seudulla väestönkehitys on hieman edellisvuotta heikommalla tasolla. Kuopion seutukunnan väkiluku kasvoi 448 henkeä (vuosi sitten 478). Kuopiossa väestö kasvoi kuitenkin 635 hengellä, kun vuosi sitten kasvua oli 484 henkeä. Kuopion kasvu perustuu muuttovoittoon, sillä kuolleita oli Kuopiossa 91 syntyneitä enemmän (vuosi sitten 85). Maan sisäisessä muutossa voittoa saatiin 538 henkeä (vuosi sitten 405) ja siirtolaisissa 215 henkeä (vuosi sitten 164). Siilinjärvellä väestönkehitys on puolestaan edellisvuotta heikompaa, ja väkiluku tippui -187 henkeä (vuosi sitten -6). Siilinjärven väkilukua painaa alas erityisesti kasvanut tappio maan sisäisessä muuttoliikkeessä -233 henkeä (vuosi sitten -61). Syntyneitä oli Siilinjärvellä 8 enemmän kuin kuolleita ja siirtolaisissa voittoa saatiin 40 henkeä (vuosi sitten 24).

Ylä-Savossa väkiluku väheni -570 henkeä (vuosi sitten -517). Maan sisäinen muuttoliike on tappiolla -319 henkeä (vuosi sitten -295), mutta siirtolaisissa saatiin voittoa 31 henkeä (vuosi sitten 34). Kuolleita on Ylä-Savossa 273 enemmän kuin syntyneitä (vuosi sitten 256). Iisalmessa väestö on vähentynyt hieman edellisvuotta hitaammin, ja väkiluku laski -93 henkeä (vuosi sitten -115). Kuolleita on 60 enemmän kuin syntyneitä ja maan sisäinen muuttoliike on tappiolla -63 henkeä, mutta siirtolaisissa saatiin voittoa 29 henkeä. Vieremän aiempien vuosien hyvä kehitys maan sisäisessä muuttoliikkeessä näyttää hiipuneen, ja tulomuutto Vieremälle vähentyneen. Maan sisäinen muuttoliike on tappiolla -50 henkeä, kun vuonna 2017 ja 2018 muuttoliike oli tasapainossa (0 henkeä). Lapinlahti on Ylä-Savon ainoa kunta, jossa syntyneiden määrä on edellisvuotta korkeammalla tasolla (50 henkeä, vuosi sitten 44).

Sisä-Savossa väkiluku supistui -205 henkeä (vuosi sitten -153 henkeä). Maan sisäinen muuttotappio kasvoi edellisvuoden -41:stä hengestä -101 henkeen. Sisä-Savossa on kuolleita edellisvuotta vähemmän, mutta syntyvyys on laskenut samanaikaisesti, ja myös negatiivinen luonnollinen väestönlisäys painaa väkilukua alas. Siirtolaisissa voittoa saatiin Sisä-Savossa 23 henkeä (vuosi sitten 32). Sisä-Savon kunnista Suonenjoella väkiluvun lasku on hieman edellisvuotta maltillisempaa. Suonenjoen väkiluku pieneni -84 henkeä (vuosi sitten -99). Maan sisäisessä muutossa Suonenjoen tilanne on lähes ennallaan, ja tappiota on -43 henkeä (vuosi sitten -44). Kuolleiden määrä on laskenut edellisestä vuodesta, ja kuolleita on 48 enemmän kuin syntyneitä (vuosi sitten 70).

Koillis-Savossa väkiluku laski -148 henkeä (vuosi sitten -103). Koillis-Savossa väkiluvun laskua edellisvuoteen verrattuna selittää etenkin muuttotappion kasvaminen. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Koillis-Savo kärsi tappiota -82 henkeä, kun vuosi sitten muuttoliike oli tasapainotilassa 0 henkeä. Kuolleita on Koillis-Savossa edellisvuotta vähemmän, 108 henkeä (vuosi sitten 123), ja syntyneitä kaikissa kunnissa edellisvuotta enemmän, yhteensä 31 henkeä (vuosi sitten 21). Syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus on supistunut edellisvuoden -102 hengestä -77 henkeen.

Varkauden seudulla väkiluku putoaa hieman edellisvuotta hitaammin, ja väkiluku väheni -335 henkeä (vuosi sitten -350). Syntyvyys on Varkauden seudulla lähes edellisvuoden tasolla 136 henkeä (vuosi sitten 134). Maan sisäinen muuttotappio on hieman pienentynyt edellisvuoden -219 hengestä -194 henkeen. Siirtolaisissa Varkauden seudulla jäätiin 71 henkeä voitolle (vuosi sitten 31). Varkauden kaupungin väkiluku laski -165 henkeä (vuosi sitten -220) ja kehitys vaikuttaa hieman edellisvuosia paremmalta. Kuntien välinen muuttoliike on tappiolla -66 henkeä (vuosi sitten -123). Leppävirralla maan sisäinen lähtömuutto on sen sijaan kiihtynyt ja muuttoliike on -128 henkeä tappiolla (vuosi sitten -96). Väkiluku on Leppävirralla laskenut -170 henkeä (vuosi sitten -130).

Väestönkasvu on hidastumassa myös koko maan tasolla. Kun vuonna 2019 tammi-syyskuussa koko maan väkiluku kasvoi 7 568 hengellä, kasvoi se samana ajanjaksona vuonna 2010 yli 18 000 hengellä. Kuolleiden määrä on koko maan tasolla vähentynyt edellisvuoden tasosta, mutta samanaikaisesti myös syntyneiden määrä on vähentynyt, ja kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän 5 387 hengellä (vuosi sitten 4 120). Syntyneiden määrä on vähentynyt edellisvuodesta kaikissa maakunnissa lukuun ottamatta Lappia (1 049 henkeä, vuosi sitten 1 019). Luonnollista väestönlisäystä tapahtuu vain Uudellamaalla, Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä etenkin Uudellemaalle sekä lisäksi Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen, ja nämä alueet ovat vetovoimaisimpia sekä maansisäisessä muuttoliikkeessä että siirtolaisuudessa. Uudenmaan väkiluku kasvoi 14 239 (vuosi sitten 13 509), Pirkanmaan 2 418 (vuosi sitten 2 953) ja Varsinais-Suomen 1 114 henkeä (vuosi sitten 1 213). Muita kasvavia maakuntia ovat Pohjois-Pohjanmaa 314 (vuosi sitten 158) ja Ahvenanmaa 97 henkeä (vuosi sitten 244). Muut maakunnat ovat menettäneet väestöään. Määrällisesti väkiluku on pienentynyt eniten Etelä-Savossa -1 705 ja Kymenlaaksossa -1 663 henkeä. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä voittoa saivat vain Uusimaa 5 792, Pirkanmaa 1 766 ja Varsinais-Suomi 873 henkeä. Lukumääräisesti suurimmat tappiot maan sisäisessä muuttoliikkeessä ovat kärsineet Kymenlaakso -1 023 ja Lappi -1 020 henkeä.

Itä-Suomessa (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu) väkiluvun lasku on lähes edellisvuoden tasolla -3 772 henkeä (vuosi sitten -3 770). Edellisvuoteen verrattuna väestötappiot ovat hieman pienentyneet Etelä-Savossa ja Kainuussa ja kasvaneet Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Suurimmat tappiot on tästä huolimatta kärsinyt Etelä-Savo, jossa väkiluku vähentynyt -1 705 hengellä (vuosi sitten -2 027). Pohjois-Savossa pudotusta on -810, Pohjois-Karjalassa -660 ja Kainuussa -597 henkeä. Itä-Suomessa maan sisäinen muuttotappio on edellisvuotta suurempi -2 108 henkeä (vuosi sitten -1 990) ja syntyvyyden laskun vuoksi luonnollinen väestönlisäys on edellisvuotta negatiivisempi -2 710 henkeä (vuosi sitten -2 568). Tilannetta tasapainottaa siirtolaisissa saatu edellisvuotta suurempi voitto 1 115 henkeä (vuosi sitten 788).

Huom! Kokonaismuutos koostuu luonnollisesta väestönlisäyksestä, kokonaisnettomuutosta ja mahdollisesta korjaustermistä. Korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja.

Tarvittaessa lisätietoja antaa tietopalveluasiantuntija Maarit Intke, maarit.intke@pohjois-savo.fi, puh +358 44 714 2617.

Kunta- ja maakuntakohtaisiin tarkempiin tietoihin voit tutustua täällä.

Takaisin edelliselle sivulle