Ladataan…

Talouden kasvu jatkui vuonna 2022 haasteista huolimatta

Talouden kasvu jatkui vuonna 2022

Vuoden 2022 luvut osoittavat, että talouskehitys jatkui suotuisana. Maailmantalouden epävarmuustekijät ja heikentyneet suhdanneodotukset eivät toistaiseksi näy toteutuneessa kehityksessä. Vuonna 2022 Pohjois-Savon kaikkien toimialojen yhteenlaskettu alv:n alainen liikevaihto oli 16,3 mrd. €. Liikevaihto kasvoi vuoden takaisesta 1,6 mrd. €, ja on nyt korkeimmalla tasolla kuin koskaan seurannan aikana.

Liikevaihto kasvoi Pohjois-Savossa 11,1 % ja koko maassa 15,7 %. Edellisvuoden luvut olivat Pohjois-Savossa 9,4 % ja koko maassa 10,6 %. Vuosina 2010–2022 liikevaihdon kehitys on ollut Pohjois-Savossa aavistuksen koko maata parempaa. Liikevaihto on kasvanut keskimäärin 3,8 % vuodessa, kun koko maassa vuotuinen kasvu on ollut 3,3 %. Pohjois-Savon osuus koko maan liikevaihdosta oli 2,9 % vuonna 2022. Tämä osuus on pysynyt käytännössä samalla tasolla vuodesta 2010 alkavalla seurantakaudella.

Merkittävää kasvua teollisuudessa ja matkailussa

Liikevaihdon kehityksessä on sekä valtakunnallisesti että alueellisesti suuria alakohtaisia eroja. Kuitenkin koko maassa kaikkien seurannassa olevien toimialojen liikevaihto kasvoi vuonna 2022. Myös Pohjois-Savossa liikevaihto kasvoi yhtä lukuun ottamatta kaikilla aloilla.

Pohjois-Savon teollisuus jatkoi kasvuaan: viime vuonna liikevaihto kasvoi 15,2 %. Maakunnan metalliteollisuus kasvoi viime vuonna 12,0 %. Metalliteollisuuden liikevaihdon arvo oli Pohjois-Savossa noin 1,7 mrd. € eli 10 % kaikkien toimialojen liikevaihdosta. Elintarviketeollisuuden liikevaihto kasvoi Pohjois-Savossa seitsemättä vuotta peräkkäin: vuonna 2022 kasvua kertyi 8,6 %. Pohjois-Savon osuus elintarviketeollisuuden koko maan liikevaihdosta on 6,2 %. Metsäteollisuuden liikevaihdon kasvu jatkui vuonna 2022, mutta ei enää yhtä voimakkaana kuin vuonna 2021. Kasvu painottui alkuvuoteen ja loppuvuoden liikevaihtokehitys oli negatiivinen. Vuonna 2022 mekaanisen puunjalostuksen liikevaihto kasvoi 4,2 %. Alan liikevaihto oli Pohjois-Savossa noin 1,3 mrd. €, joka on 11,3 % koko maan mekaanisen puunjalostuksen liikevaihdosta. Sellu- ja kartonkiteollisuus kasvoi 17,9 %. Vuosittain voimakkaasti vaihteleva energiateollisuuden liikevaihto kasvoi 15,3 %. Erityisen voimakkaasti vuonna 2022 kasvoi muu teollisuus, 47,9 %. Syynä voimakkaaseen kasvuun on raaka-aineiden tuonnin väheneminen Venäjältä ja hintojen nousu Ukrainassa käytävän sodan seurauksena.

Rakentamisen liikevaihto on kasvanut Pohjois-Savossa vuodesta 2016, ja vuonna 2022 kasvua oli 9,1 %, mikä vastaa koko maan tasoa. Kaupan liikevaihto kääntyi kasvuun vuonna 2021 yhden heikomman vuoden jälkeen ja vuonna 2022 kehitys jatkui 5,8 % kasvulla. Teollisuuteen, rakentamiseen ja kauppaan läheisesti kytkeytyvän kuljetusalan kasvu Pohjois-Savossa oli 12,1 %. Myös yrityspalvelujen (7,1 %), ja tietojenkäsittelypalvelun (14,4 %) alat kehittyivät suotuisasti.

Matkailu jatkoi hyvää kasvua vuonna 2022 (19,4 %). Matkailun liikevaihdon arvo on vielä hieman alle koronavuosien tason. Alalla on Pohjois-Savossa yhä kasvupotentiaalia, sillä koko maan tasolla matkailun liikevaihto kasvoi 36,5 %.

Pohjois-Savossa lääke- ja terveysteknologian liikevaihto sen sijaan laski (-3,8 %). Kuitenkin alan pitkän aikavälin kasvu on edelleen hyvä, keskimäärin 5,9 % vuodessa.

Liikevaihto kasvoi kaikissa seutukunnissa

Vuonna 2022 yritysten liikevaihdon kasvu oli nopeinta Varkauden (12,9 %) ja Kuopion (12,5 %) seuduilla. Kasvu oli hyvää myös Koillis-Savon (9,9 %) ja Ylä-Savon (9,6 %) seuduilla. Ylä-Savossa yritysten liikevaihdon kasvu on vuosina 2010–2022 ollut keskimäärin 3,6 % vuodessa eli koko maan kasvua (3,3 %) parempaa. Sisä-Savossa kasvu oli 1,7 %, mihin vaikuttaa edellisvuoden voimakas kasvu (teollisuuden liikevaihto vuonna 2021 kasvoi 37,6 %, sahatavaran ja puutuotteiden 53 %) ja suhdanneherkän mekaanisen puunjalostuksen suuri osuus seutukunnan taloudessa (arvo yli puolet kaikkien toimialojen liikevaihdosta). Pitkän ajan keskimääräinen kasvu Sisä-Savossa on maakunnan paras (5,1 %).

Kuopion kehitys myönteistä

Kuopion seudulla koko yritystoiminnan liikevaihto kasvoi viime vuonna 12,5 %. Liikevaihto on kasvanut useimpina vuosina vuotta 2020 lukuun ottamatta.

Liikevaihdoltaan Kuopion seudun suurin toimiala on kauppa (2,7 mrd. €). Vuonna 2022 ala kasvoi 5,4 %, ja keskimääräinen vuosimuutos oli 3,0 %. Kaupan alan liikevaihdon osuus kaikista toimialoista oli 29 %.

Teollisuuden liikevaihto kasvoi 28,5 %. Alan liikevaihto oli vuonna 2022 1,8 mrd. € kun se vielä vuonna 2020 oli 1,0 mrd. €. Teollisuuden vahvaa kehitystä tuottivat varsinkin muu teollisuus (pääasiassa kemianteollisuus), metalliteollisuus ja sähkö- ja elektroniikkateollisuus.

Kuljetusalan liikevaihto kääntyi uudelleen kasvuun vuonna 2021 ja vuonna 2022 kasvua kertyi jo 12,0 %

Tietojenkäsittelypalvelun liikevaihto kasvoi voimakkaasti (14,2 %) yhden maltillisemman vuoden jälkeen. Ala on kasvanut voimakkaasti pitkän aikavälin seurantajakson aikana. Kasvua on keskimäärin ollut 4,6 % vuodessa, ja alan liikevaihto on kaksinkertaistunut reilussa 10 vuodessa. Yrityspalveluiden volyymi on niin ikään kasvanut pitkän aikavälin seurantajakson aikana vahvasti. Liikevaihto on kasvanut keskimäärin 5,1 % vuodessa, ja alan liikevaihto on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2006. Viime vuonna kasvu oli 7,3 %.

Pääasiassa Kuopion seudulle keskittyvässä terveysteknologiassa liikevaihto kasvoi voimakkaasti usean vuoden ajan, mutta viime vuonna liikevaihdon arvo laski -3,8 %. Kehitykseen vaikuttivat toisen vuosipuoliskon epävarmuus, lyhyen ajan näkymät ja näistä seuranneet toimijoiden säästötoimet sekä kehitysohjelmien keskittäminen. Liikevaihdon volyymi vuonna 2022 oli 114 milj. €, kun se vuonna 2010 oli vain 53 milj. €.

Matkailu on toipunut vuoden 2020 romahduksesta, jolloin alan liikevaihto Kuopion seudulla laski -25,7 %. Vuonna 2021 ala palasi kasvu-uralle (10,9 %) ja vuonna 2022 kasvua kertyi 19,1 %. Kuopion seudun osuus koko maakunnan matkailualan liikevaihdosta oli 70 %.

Pohjois-Savon vienti jatkoi kasvuaan

Vuonna 2022 Pohjois-Savon vienti kasvoi yhteensä 17,9 %. Koko maassa kasvua oli 24,6 %. Vuonna 2020 vienti heikkeni Pohjois-Savossa -3,2 % ja koko maassa -7,8 %. Pohjois-Savon koko maata maltillisempien kasvulukujen taustalla on siis osittain viennin pienempi notkahdus vuonna 2020.   Seurannassa olevista toimialoista Pohjois-Savon viennin kehitys oli koko maata parempaa vain elintarvike- ja metalliteollisuudessa. Viennin kasvu eri toimialoilla oli maakunnassa kuitenkin hyvällä tasolla.

Viennin kasvun arvo vuonna 2022 oli 471 milj. € ja viennin arvo on korkein koko seurantakaudella 2010–2022 (3,1 mrd. €). Pitkällä aikavälillä vuosina 2010–2022 Pohjois-Savon vienti on kasvanut koko maan vientiä paremmin: vuosikasvu on ollut Pohjois-Savossa keskimäärin 5,8 % ja koko maassa 4,1 %. Pohjois-Savon osuus koko maan viennistä on noussut hieman viime vuosina. Vuonna 2022 osuus koko maan viennistä oli 1,8 %. Elintarvikkeiden vienti kasvoi vahvasti vuonna 2022 (+24,8 %). Sahatavaran vienti on kasvanut pitkällä aikavälillä seurannassa olevista toimialoista toiseksi eniten (8,4 %). Viime vuonna kasvua kertyi 5,4 %, mutta sitä edellisenä vuonna jopa 57,5 %.  Vuonna 2022 vienti kasvoi voimakkaasti vielä tammi-kesäkuussa, mutta kääntyi laskuun loppuvuoden aikana. Pohjois-Savon osuus koko maan sahatavaran viennistä oli 14,5 %. vuonna 2022. Pohjois-Savon sellu- ja paperiteollisuudessa vienti kääntyi kasvuun vuonna 2021 ja vuonna 2022 kasvua kertyi 25,8 %. Koko maassa viennin muutos oli lähes samalla tasolla (22,0 %).

Pohjois-Savon vahvan metalliteollisuuden viennin volyymi kasvoi vuonna 2022 9,4 % yhden vaisumman vuoden jälkeen. Koko maassa alan vienti kasvoi jopa 20,6 %. Pitkän ajan kasvu on Pohjois-Savossa 4,4 %, koko maassa 3,4 %. Metalliteollisuuden viennin arvo oli Pohjois-Savossa 926 milj. € eli 30 % maakunnan kaikkien toimialojen viennistä.

Muussa teollisuudessa vuosivaihtelut ovat olleet suuria. Nyt takana on kaksi voimakasta kasvun vuotta ja vuonna 2022 kasvua kertyi 50,7 %.

Terveysteknologian vienti laski 2010-luvun ensimmäisellä puoliskolla usean vuoden ajan, mutta sen jälkeen oli useita voimakkaan kasvun vuosia (25,2 % vuonna 2021).  Viime vuonna vienti laski -4,1 %.  Tähän ovat vaikuttaneet mm. maailmantaloutta vaivaava epävarmuus ja heikentyneet suhdannenäkymät. Alan vienti on lähes kaksinkertaistunut 10 vuodessa ja on nyt 35 milj. €. Pitkän aikavälin kasvu Pohjois-Savossa ja koko maassa ovat lähes samalla tasolla, mutta viime vuonna koko maan vienti kasvoi 16,6 %.

Lähinnä Varkauden seudulle keskittyvän energiateknologian vienti nousi merkittävästi (14,6 %) yhden heikomman vuoden jälkeen. Vuonna 2019 ja 2020 kasvua kertyi reilusti. Alan vienti on vaihdellut voimakkaasti vuosittain niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa.

Vienti kasvoi vuonna 2022 kaikilla seuduilla ja voimakkaimmin Kuopion seudulla (30,2 %) ylittäen koko maan viennin kasvutason. Varkauden seudulla vienti kasvoi 19,0 %, Ylä-Savossa 6,6 % ja Sisä-Savossa 3,9 %. Koillis-Savosta tietoja ei saada seututasolla seudun pienen koon vuoksi.

Viime vuonna Pohjois-Savon viennistä 43 % syntyi Kuopion seudulla, 22 % Ylä-Savossa, 23 % Varkauden seudulla ja 12 % Sisä-Savossa. Kuopion seudun viennin arvo oli viime vuonna maakunnan seuduista korkein 1,3 mrd. € kahden vuoden vahvan kehityksen seurauksena.  Kuopion seudun pitkän aikavälin kasvu on 8,0 % eli parempi kuin maakunnassa (5,8 %) ja koko maassa (4,1 %) keskimäärin.

Pitkällä aikavälillä Ylä-Savo on vahvistanut asemaansa vientivetoisena seutuna, sillä se on yli kaksinkertaistanut vientinsä reilussa 10 vuodessa. Ylä-Savon viennin volyymi oli 680 milj. € vuonna 2022. Vuosina 2010–2022 viennin keskimääräinen vuosikasvu on Ylä-Savossa (7,5 %). Vuonna 2022 vienti nousi Sisä-Savossa 3,9 %. Kasvun oli voimakasta vielä alkuvuonna mutta hiipui vuoden toisella puoliskolla. Sisä-Savon viennin pitkän aikavälin kasvu (8,9 %) on korkein seutujen välisessä vertailussa.

Teollisuuden viennissä Kuopio on vahvistanut asemaansa ja viennin arvo on 942 milj. €. Varkauden seudulla teollisuuden viennin volyymi on 651 milj. €, Ylä-Savossa 550 milj. € ja Sisä-Savossa 382 milj. €.

Palkkasumma kasvoi

Vuonna 2022 palkkasumma kasvoi Pohjois-Savossa 5,7 %. Koko maassa palkkasummakehitys oli aavistuksen parempaa (6,7 %). Palkkasumma heijastaa työllisyystilannetta, ja taustalla on huomioitava vuoden 2020 kehitys, joka oli koronan seurauksena heikko. Pitkällä aikavälillä palkkasumma on kasvanut Pohjois-Savossa ja koko maassa samaa tahtia, noin 2,5 % vuodessa.

Palkkasumma koheni viime vuonna seuratuilla aloilla koko maassa paperi- ja selluteollisuutta lukuun ottamatta. Pohjois-Savossa palkkasumma laski vain kaivostoiminnassa sekä koneiden ja laitteiden korjauksen toimialoilla.

Palkkasummankin osalta korona vaikutti toimialoista rajuimmin matkailuun. Matkailussa oli koronaa ennen useampi vuosi hyvää kasvua. Vuonna 2020 matkailun palkkasumma romahti Pohjois-Savossa ja koko maassa 16,1 %. Vuonna 2022 tilanne koheni selvästi. Alan palkkasumma kasvoi Pohjois-Savossa 10,8 %, koko maassa jopa 21,3 %.

Pohjois-Savossa palkkasumma kasvoi eniten tietojenkäsittelypalveluissa (14 %). Yksityisissä terveys- ja sosiaalipalveluissa palkkasumman pitkän aikavälin kasvu on ollut toiseksi nopeinta toimialojen välisessä vertailussa.  Viime vuonna kasvu Pohjois-Savossa oli 4,2 % ja koko maassa 7,7 %. Julkisten sote-palveluiden palkkasumma kasvoi viime vuonna Pohjois-Savossa 4,0 % ja Koko maassa 4,1 %.

Kuopion seudulla palkkasumma on kasvanut hieman koko maata ja muita Pohjois-Savon seutuja nopeammin pitkän aikavälin seurantajakson aikana. Vuonna 2022 Kuopion seudun palkkasumma kasvoi 6,1 %, mikä oli Pohjois-Savon seuduista eniten.

Maakunnan kehityskuva muihin maakuntiin suhteutettuna

Koko maassa liikevaihto nousi keskimäärin 17,0 % tammi-syyskuun 2022 aikana. Pohjois-Savossa tammi-syyskuun liikevaihtokehitys oli maakuntien välisessä vertailussa neljänneksi huonointa. Suurinta liikevaihtokehitys oli Satakunnassa, Keski-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla ja vähäisintä Pohjois-Karjalassa.

Pohjois-Savo sijoittuu teollisuuden viennin kehityksessä seitsemänneksi 24,5 % kasvulla. Luku on hyvin lähellä koko maan kasvua. Tämä siitäkin huolimatta, että Lääke- ja terveysteknologia kääntyi vuosien voimakkaan kasvun jälkeen laskuun. Edellisenä vuonna Pohjois-Savon teollisuuden vientiliikevaihto nousi 10,5 % ja se sijoittui maakuntien välisessä vertailussa sijalle 14. 

Työttömyys kasvoi

Pohjois-Savossa oli maaliskuun 2023 lopussa 11 536 työtöntä työnhakijaa, mikä on 630 työtöntä enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Työttömistä työnhakijoista miehiä oli 64,6 % ja naisia 35,4 %. Vuoden takaiseen verrattuna miesten työttömyys kasvoi 8,3 % ja naisten työttömyys 1,4 %. Viimeisen puolen vuoden ajan Pohjois-Savon työttömyysaste on ollut koko maan keskiarvon yläpuolella. Koko maan työttömien osuus työvoimasta oli maaliskuussa 9,6 %, Pohjois-Savossa 10,3 %.

Henkilökohtaisesti ilmoittautuneita lomautettuja oli maaliskuussa 1 461, mikä on 44,1 % enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Lomautetuista miehiä oli 86,5 % ja naisia 13,5 %. Rakennusala on vaikeuksissa ja valtaosa lomautetuista onkin rakennus-, korjaus ja valmistustyöntekijöitä (48,8 %). Toiseksi eniten lomautetuissa on prosessi- ja kuljetustyöntekijöitä (15,4 %).

Pohjois-Savon työllisyysaste on kuitenkin vuosittain noussut tasaisesti vuodesta 2016 alkaen, lukuun ottamatta vuotta 2020, jolloin työllisyysaste pysyi edellisen vuoden tasolla. Työllisyysaste vuonna 2022 oli 72,2 %, koko maan keskiarvon ollessa 73,8 % (vuosikeskiarvo).

Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli maaliskuun lopussa 4 483 (38,9 % työttömistä), mikä on 3,3 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Nuorten työttömyys on Pohjois-Savossa kuitenkin kasvussa. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli maaliskuun lopussa 1 353 (11,7 % työttömistä), mikä on 8,5 % enemmän kuin vuosi sitten. Nuorista työttömistä lomautettuna oli 79 henkilöä.

Pitkäaikaistyöttömyys laskee yhä Pohjois-Savossa. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli Pohjois-Savossa maaliskuun lopussa 3 824 henkilöä, mikä on 15,4 % viime vuotta vähemmän.

Ulkomaalaisia työttömiä oli maaliskuun lopussa 977 eli 92,7 % viime vuotta enemmän.

Aluetalouskatsaus kevät 2023

Lisätietoja antavat Aluetalouden osalta: Pohjois-Savon liitto e-mail: heikki.sirvio(at)pohjois-savo.fi puh. +358 44 714 2603

Työllisyysasioiden osalta: Pohjois-Savon ELY-keskus e-mail anu.antikainen(at)ely-keskus.fi puh. 0295 043 656

Takaisin edelliselle sivulle