Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Pohjois-Savon väkiluku laski tammi-marraskuun aikana 538 henkeä. Kolmeen viime vuoteen verrattuna väkiluvun lasku on ollut varsin maltillinen. Vuosina 2017–2018 väkiluku on tammi-marraskuussa laskenut noin 850 henkeä ja vuonna 2019 jopa yli 1 100 henkeä.

Suurin selittävä tekijä maakunnan väkiluvun pienemmälle laskulle on maan sisäisen nettomuuttotappion pieneneminen. Pohjois-Savon nettomuuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli tammi-marraskuussa vain 40 asukasta, kun tappio on viime vuosina vaihdellut 300–400 asukkaan välillä. Lisäksi siirtolaisuuden kautta saatu nettomuuttovoitto on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna. Muuttovoitto on kuluvana vuonna ollut 485 henkeä, kun kolmena viime vuonna voitto on vaihdellut 260–330 hengen välillä. Muuttovoittoa on kasvattanut maastamuuttojen määrän huomattava lasku. Muuttoliikkeessä tapahtuneiden muutosten myötä Pohjois-Savon kokonaisnettomuutto jäi 445 asukasta voitolliseksi, mikä on tammi-marraskuun seurantajaksolla korkein voitto vuoden 2014 jälkeen. Maakunnan asukasluvun käänsi muuttovoitosta huolimatta laskuun kuolleiden enemmyys. Kuolleiden määrä ylitti syntyneet 952 hengellä.

Kuopion seutukunnan väkiluku kasvoi 801 asukkaalla (vuosi sitten 501). Kuopion väkiluku kasvoi 956 asukkaalla, joka on suurin kasvu vuoden 2014 jälkeen. Kuopiossa väkiluvun kasvu on yleensä tasaantunut syys-lokakuussa, mutta viime vuosista poiketen Kuopio jatkoi kuluvana vuonna selvää kasvua vielä marraskuussakin. Siilinjärvellä väestö väheni 155 asukkaalla (vuosi sitten 216). Väkiluvun laskua on hillinnyt kuntien välisen nettomuuttotappion pieneneminen 215 henkeen (vuosi sitten 269). Lisäksi siirtolaisissa saatu voitto kasvoi noin 20 hengellä vuoden takaiseen verrattuna. Siilinjärvi oli maakunnan ainoa kunta, jossa syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän.

Ylä-Savon seutukunnan väkiluku väheni 694 asukkaalla (vuosi sitten 675). Seutukunnassa kuntien välinen nettomuuttotappio pienentyi 331 henkeen (vuosi sitten 349) ja nettomaahanmuutto nousi 78 henkeen (vuosi sitten 30). Kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän 438 hengellä, kun vuosi sitten erotus oli 356 henkeä. Vaikka syntyneiden määrä nousi vuoden takaisesta 29 hengellä, erotusta kasvattaa kuolleiden määrän kasvu. Kuolleita oli tammi-marraskuussa 777 henkeä, kun vuosi sitten määrä oli 666. Iisalmessa väkiluvun lasku oli tammi-marraskuussa suurempi kuin vuosi sitten. Väkiluvun laskua selittää kuolleiden määrän kasvu (298 henkeä, vuosi sitten 206) sekä kuntien välisen nettomuuttotappion kasvu (96 henkeä, vuosi sitten 51).

Sisä-Savon seutukunnassa väestö väheni 238 hengellä. Määrä on täsmälleen sama kuin vuotta aiemmin. Seutukunnassa kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän 174 hengellä, kun vuotta aiemmin erotus oli 142. Sen sijaan kuntien välinen nettomuuttotappio jäi vain 74 henkeen (vuosi sitten 112). Suonenjoella väkiluku laski tammi-marraskuussa hieman enemmän kuin vuosi sitten. Väkilukua laski kuolleiden määrän kasvu (108 henkeä, vuosi sitten 89) ja kuntien välisen nettomuuttotappion hienoinen kasvu (47 henkeä, vuosi sitten 40).

Koillis-Savossa väkiluku laski 170 henkeä (vuosi sitten 198). Kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän 105 hengellä, ja erotus oli lähes viime vuoden tasolla (110 henkeä). Kuntien välinen nettomuuttotappio pieneni 69 henkeen, kun vuosi sitten tappio oli 88 henkeä. Siirtolaisissa Koillis-Savo sai voittoa 3 henkeä (vuosi sitten 0).

Varkauden seudulla väkiluvun lasku on hidastunut huomattavasti vuoden takaisesta. Seudun väkiluku laski tammi-marraskuussa 237 henkeä, kun vuotta aiemmin lasku oli 509 henkeä. Väestötappiota pienentää kuntien välisen nettomuuttotappion pienentyminen 63 henkeen (vuosi sitten 228) ja nettomaahanmuuton kääntyminen 59 henkeä voitolliseksi (vuosi sitten 20 henkeä tappiollinen). Lisäksi kuolleiden määrä ylitti syntyneet 228 hengellä, kun vuotta aiemmin erotus oli 261. Varkauden kaupungin kokonaisnettomuutto jäi tammi-marraskuussa 4 henkeä voitolliseksi, kun vuosina 2010–2019 kaupunki on jäänyt vastaavana ajanjaksona 20–150 henkeä tappiolle.

Koko maassa väkiluku kasvoi tammi-marraskuussa 10 313 henkeä (vuosi sitten 7 555). Maakunnista väkiluku on kasvanut vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Vuoden takaiseen verrattuna on kuitenkin huomattava, että maakuntien välinen muuttoliike koheni kaikissa muissa maakunnissa kuin Uudellamaalla. Uudellamaalla maakuntien välinen nettomuuttovoitto pieneni vuoden takaisesta. Muissa maakunnissa maakuntien välinen nettomuuttotappio pieneni tai nettomuuttovoitto kasvoi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Huom! Tilastossa kokonaismuutos koostuu luonnollisesta väestönlisäyksestä, kokonaisnettomuutosta ja mahdollisesta korjaustermistä. Korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja.

Tutustu väestönmuutostilastoihin tarkemmin täällä.

 

Tarvittaessa lisätietoja antaa tietopalveluasiantuntija Maarit Intke, maarit.intke (at) pohjois-savo.fi, puh. +358 44 714 2617.

Takaisin edelliselle sivulle