Ladataan…

Työvoima- ja koulutustarve

previous arrow
next arrow
Slider

Työvoima- ja koulutustarvelaskennan lyhyt kuvaus

Laskentatyö toteutettiin osana Työvoimatarpeen ja koulutuksen skenaariot Pohjois-Savossa -hanketta (ESR).

Pohjois-Savon väestön kehitystä arviointiin HEMAASU -laskentamallilla maakuntasuunnitelmaa 2040 varten. Ennakoinnin tuloksena tehtiin kolme eri skenaariota: TAVOITE+, NYKYINEN ja TRENDI.

Kuntakohtainen työpaikkojen määrällisen ja toimialakohtaisen kehityksen arviointi tehtiin yhdessä kuntien elinkeinoasiantuntijoiden ja seudullisten kehittämisyhtiöiden kanssa. Paikalliset arviot työpaikkojen kehityksestä saatiin 2/3 osaa kunnista. Loppujen kuntien työpaikkakehitystä arviointiin suhteessa maakunnan elinkeinorakenteelta vastaavien kuntien kehitykseen.

Työpaikkojen määrän kehitystä ennakoitiin toimialoittain ja tässä vaiheessa myös uuden OPH:n Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) ryhmien (R1-R9) klusteriluokituksen mukaisesti.

Seuraavan vaiheen määrällisessä ennakoinnissa keskityttiin kahteen skenaariovaihtoehtoon: [ELINVOIMAA = väestömäärä 278 000 vuonna 2040] ja [SÄILYTTÄVÄ = väestömäärä 253 000 vuonna 2040].

Niiden pohjalta tehtiin arviot työllisten eläköitymisestä toimialoittain ja kuntakohtaisesti. Eläköitymistä arvioitiin kahdella keskimääräisellä eläköitymisajankohdalla; 62 tai 65 -vuoden ikäisenä. Kunnittain ennakoidun toimialakohtaisen työpaikkakehityksen ja eläköitymisennusteen pohjalta voitiin arvioida vuoteen 2025 mennessä avautuvien työpaikkojen määrä.

Koulutustarpeen ennakointi vuoteen 2025 tehtiin käyttäen OPH:n ammattirakenne -laskentamallilla, josta saatu toimialakohtainen määrällinen tieto muunnettiin OPH:n vastaavuusavain -laskentamallilla ammattiryhmäkohtaiseksi määrälliseksi tiedoksi. Vastaavuusavaimella saatiin koulutus- ja opintoalaluokitukselle muutettu ammattiryhmätieto.

OPH:n ammattirakenne ja vastaavuus -laskentamalleihin päivitettiin viimeisin maakunnallinen ja valtakunnallinen tilastotieto ja ennakointitieto soveltuvin osin. OPH ei ole enää päivittänyt ko. laskentamalleja useampaan vuoteen, joten laskentatuloksiin tulee suhtautua kriittisesti. Tuloksien osittaisesta epäloogisuudesta johtuen niitä iteroitiin useampaan otteeseen maakuntaliiton ennakoinnin asiantuntijoiden toimesta.