Ladataan…

Työvoima- ja koulutustarve

adult-education-2706977_1920

Ennuste uusien opiskelijoiden määrästä koulutusasteittain vuoteen 2040 (2020)

MDI on toteuttanut Sitran toimeksiannosta Mille väestölle -selvityksen, jossa tarkastellaan samanaikaisesti Tilastokeskuksen alueellisia ja ikäryhmäkohtaisia väestöennusteita sekä uusien opiskelijoiden määrää kaikilla koulutusasteilla Opetushallituksen Vipunen -tilastopalvelun avulla vuosina 2018–2040.

Laadittu ennuste perustuu 2010-luvulla toteutuneeseen väestönkehitykseen ja uusien opiskelijoiden määriin. Ennakointimallissa käytettiin Tilastokeskuksen alueellista ja ikäryhmäkohtaista väestöennustetta syksyltä 2019 ja laskelmaa eri koulutusasteiden uusien opiskelijoiden määrästä suhteessa ikäluokan kokoon vuosien 2015–2018 kehitykseen verrattuna. Uusien opiskelijoiden määrän ennakointi vuosille 2018–2040 perustui täysin väestötieteellisiin tekijöihin ja nykytilan jatkumiseen.

Laaditun ennusteen mukaan Pohjois-Savossa 7-vuotiaiden määrä (alakoulun aloittavat) putoaisi nykyisestä reilusta 2 500 selvästi alle 2 000. Yläkoulun aloittavien (13-vuotiaat) kohdalla tilanne on samansuuntainen, joskin lasku alkaisi useita vuosia myöhemmin. Lukiokoulutuksen (uudet opiskelijat) kohdalla pudotus oli vajaasta 1 500 hieman yli 1 000 opiskelijaan. Ammattillisten oppilaitosten kohdalla (uudet opiskelijat) pudotus määrällisesti samaa luokkaa, noin 4 500 opiskelijasta hieman alle 4 000 opiskelijaan.

Ammattikorkeakoulujen kohdalla (uudet opiskelijat) pudotus olisi noin 1 500 opiskelijasta hieman yli 1 000 opiskelijaan. Uusien yliopisto-opiskelijoiden määrä laskisi reilusta 1 000 opiskelijasta noin 800 opiskelijaan.

Tiedot on saatavilla myös seutukunta- ja kuntatasolla.

Suora linkki tietopalveluun…

Työvoima- ja koulutustarvelaskennan lyhyt kuvaus (2018)

Laskentatyö toteutettiin osana Työvoimatarpeen ja koulutuksen skenaariot Pohjois-Savossa -hanketta (ESR).

Pohjois-Savon väestön kehitystä arviointiin HEMAASU -laskentamallilla maakuntasuunnitelmaa 2040 varten. Ennakoinnin tuloksena tehtiin kolme eri skenaariota: TAVOITE+, NYKYINEN ja TRENDI.

Kuntakohtainen työpaikkojen määrällisen ja toimialakohtaisen kehityksen arviointi tehtiin yhdessä kuntien elinkeinoasiantuntijoiden ja seudullisten kehittämisyhtiöiden kanssa. Paikalliset arviot työpaikkojen kehityksestä saatiin 2/3 osaa kunnista. Loppujen kuntien työpaikkakehitystä arviointiin suhteessa maakunnan elinkeinorakenteelta vastaavien kuntien kehitykseen.

Työpaikkojen määrän kehitystä ennakoitiin toimialoittain ja tässä vaiheessa myös uuden OPH:n Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) ryhmien (R1-R9) klusteriluokituksen mukaisesti.

Seuraavan vaiheen määrällisessä ennakoinnissa keskityttiin kahteen skenaariovaihtoehtoon: [ELINVOIMAA = väestömäärä 278 000 vuonna 2040] ja [SÄILYTTÄVÄ = väestömäärä 253 000 vuonna 2040].

Niiden pohjalta tehtiin arviot työllisten eläköitymisestä toimialoittain ja kuntakohtaisesti. Eläköitymistä arvioitiin kahdella keskimääräisellä eläköitymisajankohdalla; 62 tai 65 -vuoden ikäisenä. Kunnittain ennakoidun toimialakohtaisen työpaikkakehityksen ja eläköitymisennusteen pohjalta voitiin arvioida vuoteen 2025 mennessä avautuvien työpaikkojen määrä.

Koulutustarpeen ennakointi vuoteen 2025 tehtiin käyttäen OPH:n ammattirakenne -laskentamallilla, josta saatu toimialakohtainen määrällinen tieto muunnettiin OPH:n vastaavuusavain -laskentamallilla ammattiryhmäkohtaiseksi määrälliseksi tiedoksi. Vastaavuusavaimella saatiin koulutus- ja opintoalaluokitukselle muutettu ammattiryhmätieto.

OPH:n ammattirakenne ja vastaavuus -laskentamalleihin päivitettiin viimeisin maakunnallinen ja valtakunnallinen tilastotieto ja ennakointitieto soveltuvin osin. OPH ei ole enää päivittänyt ko. laskentamalleja useampaan vuoteen, joten laskentatuloksiin tulee suhtautua kriittisesti. Tuloksien osittaisesta epäloogisuudesta johtuen niitä iteroitiin useampaan otteeseen maakuntaliiton ennakoinnin asiantuntijoiden toimesta.