Globaalit kriisit heilauttelevat Pohjois-Savon aluetaloutta
POHJOIS-SAVON ALUETALOUDEN KASVU TAITTUI ALKUVUONNA
Koronapandemia ja sen jälkeen Ukrainan kriisi ovat luoneet paljon epävarmuutta talouteen. Globaalit kriisit eivät konkretisoituneet aluetalousluvuissa vielä vuonna 2022, mutta vuoden 2023 alkuvuoden tiedot osoittavat selkeitä taantumisen merkkejä. Tietyillä toimialoilla on onnistuttu löytämään korvaavia markkinoita, mutta haasteet energian hinnassa, kuluttajahinnoissa, materiaalien saatavuudessa, yritysten investointihalukkuudessa ja työvoiman saatavuudessa läpileikkaavat kaikkia aloja.
Liikevaihto säilyi lähes ennallaan
Kaikkien toimialojen liikevaihto laski Pohjois-Savossa tammi-kesäkuussa 0,5 % ja kasvoi koko maassa 0,6 %. Liikevaihto kasvoi metalliteollisuudessa, kaupassa sekä majoitusalalla ja yrityspalveluissa. Metsä- ja puu-tuoteteollisuuden heikko kehitys (-26,3 %) painoi koko teollisuuden liikevaihdon laskuun Pohjois-Savossa (-8,9 %). Koko maassa laskua oli 4,1 %. Tälläkin alalla kasvu on Pohjois-Savossa kahtena edellisenä vuonna ollut voimakasta, noin 15 %. Metalliteollisuuden liikevaihdossa korona näkyi voimakkaimmin vuonna 2021, jolloin liikevaihto laski 2,0 %. Vuonna 2022 ala kasvoi jälleen 11,8 %. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa kasvua oli 6,1 %. Koko maassa alan liikevaihto laski 1,6 %. Alkuvuonna 2023 kaupan ja majoitus- ja ravitsemisalojen yhteenlaskettu liikevaihto kehittyi hyvin: Pohjois-Savossa liikevaihto kasvoi 4,2 % ja koko maassa 1,6 %. Sekä Pohjois-Savossa että koko maassa alojen ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto on ylittänyt euromääräisesti selvästi koronaa edeltäneen vuoden 2019 tammi-kesäkuun tason
Vienti laski voimakkaasti
Globaalin talouden muutokset alkoivat näkymään voimakkaimmin aluetaloudessa tämän vuoden alkupuoliskolla. Vienti laski Pohjois-Savossa 13,4 % ja koko maassa 6,4 %. Viennin kehitys oli ollut Pohjois-Savossa positiivista vuodesta 2015 lähtien lukuun ottamatta koronan aiheuttamaa notkahdusta vuonna 2020. Koko teollisuuden vienti laski tammi-kesäkuussa niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa. Pohjois-Savossa laskua oli 15,6 % ja koko maassa 7,0 %. Vuoden 2023 alkupuoliskolla tarkastelluista aloista ainoastaan metalliteollisuuden vienti kasvoi Pohjois-Savossa. Kasvua sille kertyi 6,6 %. Koko maassa metalliteollisuuden vienti laski 1,2 %. Metsä- ja puutuoteteollisuuden vienti oli alkuvuodesta voimakkaasti laskussa vuosien 2021 ja 2022 hyvän kasvun jälkeen. Tammi-kesäkuussa Pohjois-Savossa alan vienti laski 32,5 % ja koko maassa 13,8 %.
Palkkasumma kasvoi kaikilla seuduilla
Tammi-kesäkuussa palkkasumma kasvoi Pohjois-Savossa 6,1 % ja koko maassa 6,4 %. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla palkkasumma kasvoi kaikilla Pohjois-Savon seuduilla. Koillis-Savon seudun palkkasumman kasvu, 7,8 %, oli maakunnan suurin. Kuopiossa ja Ylä-Savossa palkkasumma kasvoi 5,9 %, Varkauden seudulla 6,9 % ja Sisä-Savossa 6,6 %. Kasvuprosentteja tarkastellessa on syytä huomioida, että palkkasumma laski vuonna 2020 kaikilla seuduilla paitsi Kuopiossa ja kasvu-uralle palattiin vuonna 2021.
Lomautukset kasvussa
Pohjois-Savon työllisyysaste on vuosittain noussut tasaisesti vuodesta 2016 alkaen, lukuun ottamatta vuotta 2020, jolloin työllisyysaste pysyi edellisen vuoden tasolla. Työllisyysaste vuonna 2022 oli 72,2 %, koko maan keskiarvon ollessa 73,8 % (vuosikeskiarvo). Kuluvan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen työllisyysaste (67,8 %) oli pienempi kuin edellisen vuoden vastaavan ajanjakson aikana ja toisen vuosineljänneksen osalta työllisyysaste (74,3 %) oli suurempi kuin edellisen vuoden vastaavan ajanjakson aikana. Pohjois-Savossa oli syyskuun lopussa työttömänä 10 783 henkilöä, mistä lomautettujen osuus oli 1 092. Työttömien osuus työvoimasta on 9,6 %, 0,9 prosenttiyksikköä viime vuotta enemmän. Työttömien määrä maakunnassa on ollut edellistä vuotta korkeampi ja pysytellyt elokuuhun saakka vuoden 2021 alapuolella. Lomautettujen määrä on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Syyskuussa lomautettuja oli 194 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan ajankohtaan. Lomautusten määrä normaalista kausivaihtelusta poiketen kasvoi elokuussa. Lomautukset kohdistuvat pitkälti miesvaltaisille aloille ja lomautetuista syyskuussa 80 % oli miehiä. Kaikista lomautetuista 45 % on rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöitä. Vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna kasvua kyseisen ammattiryhmän lomautetuissa on 162 %.
