Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Pohjois-Savon väkiluku kasvoi 289 asukkaalla tammi-syyskuussa 2021. Vuonna 2020 väkiluku laski tammi-syyskuussa 610 henkeä ja vuosina 2017–2019 jopa 780–990 henkeä. Edellisen kerran maakunnan väkiluku kasvoi tammi-syyskuun jaksolla vuonna 2014, jolloin kasvu oli 190 henkeä. Jos väestönmuutokset noudattavat aikaisempien vuosien trendiä, Pohjois-Savon väkiluku jää vuoden lopussa plussalle.

Korona käänsi Pohjois-Savon väestönkehityksen suunnan

Maakunnan edellisvuosia selvästi parempaa väestönkehitystä selittää muuttoliike. Pohjois-Savon muuttotappiot kutistuivat merkittävästi koronapandemian alettua vuonna 2020, ja kuluvana vuonna maan sisäinen muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi.

Pohjois-Savo sai tammi-syyskuussa muuttovoittoa muualta Suomesta 677 henkeä (vuosi sitten tappio 134 henkeä). Muuttovoitto on tammi-syyskuun jakson korkein vuoteen 1990 ulottuvalla seurantakaudella. Erityisesti muuttovoittoa keräsi Kuopio, joka on säilyttänyt asemansa Suomen toiseksi muuttovetovoimaisimpana kuntana Tampereen jälkeen. Kuopion ohella muuttovoittoa Suomen sisällä tehdyistä muutoista saivat Siilinjärvi, Pielavesi, Vesanto ja Tuusniemi. Ulkomailta Pohjois-Savo sai muuttovoittoa 378 henkilön verran (vuosi sitten 332). Ulkomailta saatua muuttovoittoa kasvatti maastamuuttojen määrän lasku, sillä maahanmuuttojen määrä pysyi viime vuosien tasolla.

Muuttovoiton tuomaa väkiluvun kasvua verotti ikärakenteesta johtuva korkea kuolleisuus. Kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän Pohjois-Savossa 759 hengellä (vuosi sitten 806). Elävänä syntyneitä oli 75 enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta myös kuolleiden määrä kasvoi 28:lla.

Muuttoliikkeessä näkyy etäopintojen ja etätyön tuomat muutokset, myös talouden toipuminen tukee väestönkehitystä

Ennakollisista väestönmuutostiedoista ei ole saatavilla tietoa muuttojen suunnasta tai muuttajien taustatiedoista. Pohjois-Savon ikärakenteen tarkastelun perusteella vaikuttaa, että Pohjois-Savo olisi voinut saada kuluvan vuoden aikana muuttovoittoa 20–24- ja etenkin 30–49-vuotiaista. Nuorten ja aikuisten ikäryhmissä näkyy koronapandemian alkamisen jälkeen etäopintojen ja etätyön tuomat muutokset. Nuorten ja aikuisten ikäryhmien ohella kasvua on Pohjois-Savossa myös eläkeiän ylittäneissä, mikä selittynee pitkälti väestön ikääntymisellä. On mahdollista, että eläkeiän ylittäneissä on lisäksi työuran jälkeistä paluuta nuoruusajan kotiseudulle, mitä osaltaan on voinut aktivoida Etelä- ja Länsi-Suomen koronatilanne.

Jos etäopinnot ja etätyö jäävät pysyväksi ilmiöiksi myös koronatilanteen helpotettua, voi se vahvistaa maakunnan väestönkehityksen tämänhetkisen muutostrendin säilymistä. Jos etäopinnoista ja etätyöstä palataan takaisin oppilaitoksiin ja työpaikoille, on todennäköistä, että maakunnan väestönkehitys palaa ennalleen entiseen keskimääräiseen normaaliin. Osaltaan väestönkehitystä on voinut tukea kuluvana vuonna myös Pohjois-Savon yritysten talouden nopea toipuminen koronasta, mikä lisää työvoiman kysyntää alueella.

Väestönmuutokset seuduittain tammi-syyskuussa

Kuopion seudulla väkiluku kasvoi ennätykselliset 1 209 henkeä (vuosi sitten 589). Kuopion väkiluku kasvoi 1 171 ja Siilinjärven 38 asukkaan verran. Sekä Kuopiossa että Siilinjärvellä väestönkehitys oli viime vuosia parempaa, Kuopiossa jopa tammi-syyskuun jakson paras vuosina 1990–2021. Vaikka syntyneiden määrä kasvoi seudulla noin 60:llä vuoden takaiseen verrattuna, väkiluvun kasvua hillitsi kuolleiden määrän kasvu. Siilinjärvellä syntyneiden määrä ylitti kuolleet 15 hengellä, mutta Kuopiossa syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus jäi miinusmerkkiseksi. Vuoden takaiseen verrattuna tulomuuttojen määrä kasvoi ja lähtömuuttojen määrä väheni koko seudulla ja sekä Kuopio että Siilinjärvi saivat muuttovoittoa muista kunnista. Myös muuttovoitto ulkomailta kasvatti Kuopion ja Siilinjärven väkilukua.

Ylä-Savon väkiluku laski 441 henkeä (vuosi sitten 596). Tappio maan sisäisessä muuttoliikkeessä kutistui merkittävästi ja jäi 177 henkeen (vuosi sitten 304). Iisalmea lukuun ottamatta muuttotase parani seudun kaikissa kunnissa vuoden takaiseen verrattuna. Muuttotappion ohella seudun väkilukua laski ikärakenteesta johtuva kuolleisuus. Kuolleiden määrä ylitti syntyneet 580 hengellä (vuosi sitten 640). Syntyneiden määrä laski vuoden takaisesta 11 ja kuolleiden määrä 60 henkeä. Iisalmessa väestö väheni hieman edellisvuotta vähemmän (149 henkeä, vuosi sitten 165). Väestönkehitystä paransi erityisesti kuolleiden määrän lasku ja pieni kasvu syntyneiden määrässä. Maan sisäinen muuttotappio pysyi vuoden takaisissa lukemissa, mutta ulkomailta saatu muuttovoitto laski lähes 30 hengellä.

Sisä-Savossa väkiluku laski 80 henkeä (vuosi sitten 196). Maan sisäinen muuttoliike jäi lähes tasapainotilaan (tappio 3 henkeä, vuosi sitten 72) tulomuuttojen määrän kasvettua ja lähtömuuttojen määrän vähennyttyä. Ulkomailta Sisä-Savo sai muuttovoittoa 27 hengen verran (vuosi sitten 6), mutta seudun väkiluvun käänsi laskuun kuolleiden enemmyys. Kuolleiden määrä ylitti syntyneet 106 hengellä (vuosi sitten 130). Suonenjoella väestötappio pieneni merkittävästi viime vuodesta, ja väkiluku laski 36 asukkaalla (vuosi sitten 96). Tähän vaikutti syntyneiden määrän kasvu, tulomuuttojen määrän kasvu sekä lähtömuuttojen määrän lasku.

Koillis-Savossa väkiluku laski 95 henkeä (vuosi sitten 132). Väestönkehitystä paransi syntyneiden ja kuolleiden välisen erotuksen (85 henkeä, vuosi sitten 94) ja kuntien välisen muuttotappion (18 henkeä, vuosi sitten 39) pieneneminen. Lisäksi Koillis-Savo sai muuttovoittoa ulkomailta 11 henkeä (vuosi sitten 1).

Varkauden seudun väkiluku laski hieman viime vuotta enemmän, ja tammi-syyskuussa väestötappio oli 304 henkeä (vuosi sitten 273). Vaikka syntyneiden määrä kasvoi seudun kaikissa kunnissa, väestönkehitystä heikensi kuolleiden määrän kasvu ja lähtömuuttojen määrän kasvu. Ulkomailta saatu muuttovoitto pysyi lähes vuoden takaisissa lukemissa. Varkauden kaupungin väkiluvun lasku oli lähellä viime vuoden tasoa (196 henkeä, vuosi sitten 187), eikä väestönmuutosten osatekijöiden välillä tapahtunut suuria muutoksia vuoden takaiseen verrattuna.

Koko maan väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 12 704 hengellä. Maakunnista väkiluku kasvoi Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla ja Keski-Suomessa. Maakuntien osalta on lisäksi huomioitava, että väestönkehitys koheni vuoden takaiseen verrattuna kaikissa muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Itä-Suomen maakuntien väestötappio putosi vuoden takaiseen verrattuna alle kolmasosaan. Itä-Suomen maakunnista parhaiten kuluvana vuonna on pärjännyt Pohjois-Savo. Etelä-Savossa väkiluku laski tammi-syyskuussa 797, Pohjois-Karjalassa 132 ja Kainuussa 288 asukkaan verran.

Tutustu maakuntien ja Pohjois-Savon kuntien tuoreimpiin väestönmuutostilastoihin täällä.

Huom! Tilastossa kokonaismuutos koostuu luonnollisesta väestönlisäyksestä, kokonaisnettomuutosta ja mahdollisesta korjaustermistä. Korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja.

Tarvittaessa lisätietoja antaa tietopalveluasiantuntija Maarit Intke, maarit.intke (at) pohjois-savo.fi, puh. +358 44 714 2617.

Takaisin edelliselle sivulle