Ladataan…

Väestönmuutosten ennakkotiedot tammi-elokuu 2018

Väestökehitys tammi-elokuussa 2018 edellisen vuoden tasolla – Kuopion seudulla menee paremmin

Seurantakaudella muuttoliikkeessä näkyy opiskelijoiden kesäajan lähtömuutot opiskelupaikkakunnilta ja osa kesän lopun tulomuutosta opiskelupaikkakunnille. Opiskelijoiden kevään muutot vähentävät opiskelupaikkakuntien väkimäärää ja lisäävät muiden alueiden väkeä. Syksyllä opiskelijat taas lisäävät opiskelupaikkakuntien väestöä. Kesäaikaa luotettavamman kuvan väestökehityksestä saa syyskuun tilastoista.

Alkuvuonna 2018 Kuopion seudulla ei olla päästy vuosien 2011-2014 vuosien hyvään kasvuun, mutta kuitenkin selvästi viime vuotta paremmalle tasolle. Tammi-elokuussa 2018 Kuopion väkimäärä kasvoi 225:lla, kun vuosi sitten kasvua oli 102. Siilinjärvellä vähennystä alkuvuonna oli -20 henkeä, vuotta aikaisemmin -104.

Koko maakunnan väkimäärä väheni -740, vuosi sitten tähän aikaan -904. Maan sisäinen muuttoliike oli -345 tappiolla (-468), siirtolaisia saatiin lisää 259 (203) ja kuolleita oli -654 enemmän (-639) kuin syntyneitä. Kuopion seutu on ainoa väestöään lisäävä seutu. Ylä-Savon ja Koillis-Savon tappiot ovat vähän pienentyneet, Varkauden seudun ja Sisä-Savon kasvaneet vuoden takaisesta.

Kuopion ohella vain Vieremän väkimäärä on kasvanut, tammi-elokuussa 3 hengellä. Maan sisällä muuttovoittoa tämän vuoden aikana ovat saaneet Kuopio 151, Lapinlahti 17, Vesanto 14, Kaavi 13, Tervo 12 ja Tuusniemi 8. Vieremän muuttoliike oli tasapainossa.

Kuopion kasvu perustuu muuttovoittoon, maan sisäisessä muutossa saatiin 151 voitto (83 vuotta aikaisemmin) ja siirtolaisissa 162 (109). Kuolleita oli -88 (-90) enemmän kuin syntyneitä. Siilinjärvellä tilanne oli päinvastoin: maan sisäisessä muutossa oli tappiota -58 (-162), siirtolaisissa oli voittoa 15 (9) ja syntyneitä oli 23 (49) enemmän kuin kuolleita. Kuopion viime vuosien työpaikkakasvu on perustunut rakentamiseen, hallinnollisiin palveluihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin, viihdepalveluihin sekä rahoitus- ja kiinteistöpalveluihin.

Ylä-Savossa väkimäärä väheni -408, vuotta aikaisemmin -479. Maan sisäinen muuttoliike oli tappiolla -213, vuotta aikaisemmin -258. Siirtolaisia saatiin lisää 21 (39). Kuolleiden määrä ylitti syntyneet -216:lla (-260). Muuttoliikkeen muutosten vuoksi Lapinlahdella väestökehitys oli edellistä vuotta parempi, Keiteleellä ja Pielavedellä heikompi. Ylä-Savossa, varsinkin Vieremällä, teollisuuden työpaikkakasvu on ollut hurjaa. Uutta työvoimaa varmasti tarvitaan.

Sisä-Savossa väkimäärä väheni -135 hengellä, vuosi sitten laskua oli -49. Maan sisäinen muuttotappio kasvoi -37:een, vuosi sitten saatiin muuttovoittoa 31. Siirtolaisten määrä lisääntyi 30 (28). Kuolleita oli -128 enemmän (-108) kuin syntyneitä. Edellisestä vuodesta Suonenjoen ja Rautalammin muuttovoitto on kääntynyt tappioksi.

Koillis-Savossa väestö väheni alkuvuonna -94 (-127) kuntien välisen muuttoliikkeen tasapainon +3 ansiosta (-56 edellisen vuonna). Siirtolaisten määrä väheni -2. Kuolleita oli -95 enemmän kuin syntyneitä (-70).

Varkauden seudulla väestö väheni -308, vuosi sitten laskua oli -247. Varkauden maan sisäinen muuttotappio oli -111 (-131) ja Leppävirran -80 (+25). Siirtolaisten määrä lisääntyi 33 (19) ja kuolleiden enemmyys oli -150 (-160).

Viime vuoden heikko väestökehitys on jatkunut alkuvuoden aikana koko Itä-Suomessa, erityisesti Etelä-Savon kehitys on huono.  Väestömäärän muutos oli tammi-elokuussa Etelä-Savossa -1767, Pohjois-Savossa -740, Pohjois-Karjalassa -734 ja Kainuussa -555. Uusimaa kasvoi 12429, Pirkanmaa 2597, Varsinais-Suomi 942, Ahvenanmaa 289 ja Pohjois-Pohjanmaa 33.

Tällä hetkellä Suomessa maan sisäistä muuttovoittoa saavat vahvimmin Uusimaa (4958 ja siirtolaisia 4628) ja Pirkanmaa (2195 ja siirtolaisia 599) sekä Varsinais-Suomi (634 ja siirtolaisia 969). Syntyneitä on ollut kuolleita enemmän vain Uudellamaalla 2843, Pohjois-Pohjanmaalla 557, Keski-Pohjanmaalla 68, Pohjanmaalla 31 ja Ahvenanmaalla 9. Tammi-toukokuussa 2018 syntyvyyden lasku on jatkunut koko maassa.

Tarvittaessa lisätietoja aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen, jari.jaaskelainen@pohjois-savo.fi, puh. +358447142626.

Väestönmuutostilastot löytyvät täältä.

Takaisin edelliselle sivulle