Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Pohjois-Savon väkiluku väheni 669 asukkaalla vuonna 2022. Vuonna 2021 väestömäärä kasvoi vielä 98 asukkaalla. On olemassa viitteitä, että koronapandemian puhkeaminen hillitsi mm. muuttoliikettä, sillä vuonna 2020 väestötappio oli 740 henkeä. Vuosina 2017–2019 väkiluku laski vielä 1 200–1 400 hengen vuosivauhtia.

Pohjois-Savon väestötappion taustalla on alhainen syntyvyys ja korkea kuolleisuus. Syntyneiden enemmyys vuonna 2022 oli -1 564. Vuotta aiemmin luku oli -1 179. Pohjois-Savo keräsi kuntien välistä muuttovoittoa 43 henkeä, kun vuotta aiemmin muuttovoitto 707. Vuosina 2021 muutos tapahtui etenkin siinä, että Pohjois-Savo keräsi runsaasti muuttovoittoa muista maakunnista.

Maakunnan kasvu nojaa pitkälti Kuopion runsaaseen muuttovoittoon. Kuopion ohella Tuusniemellä ja Rautavaaralla kuntien välinen nettomuutto oli positiivinen, kaikissa muissa negatiivinen.

Väestönmuutokset seuduittain

Kuopion seutukunnan väkiluku kasvoi 997 asukkaalla. Kuopion kaupungin väkiluku kasvoi 1 047 asukkaalla, vuonna 2021 kasvua oli 1 333. Vuonna 2022 väkilukua nosti muualta Suomesta saatu 769 hengen muuttovoitto (vuosi sitten 1 081). Lisäksi Kuopion väkilukua kasvatti ulkomailta saatu 557 hengen muuttovoitto (vuosi sitten 382). Syntyneitä oli 272 vähemmän kuin kuolleita. Siilinjärvellä väkiluku laski 50 kun vuonna 2021 kasvua oli 42 henkeä. Siilinjärven väkilukua laski kuntien välisen nettomuuton heikkeneminen sekä syntyvyyden aleneminen.

Ylä-Savon väkiluku laski 841 hengellä, mikä on 260 henkeä enemmän kuin vuosi sitten.  Ylä-Savossa suurin syy väestötappiolle on korkeasta ikärakenteesta johtuva kuolleisuus. Luonnollinen väestökasvu oli – 587. Lisäksi kuntien välinen muuttotappio kaksinkertaistui vuodesta 2021. Nettomaahanmuutto sen sijaan liki kaksinkertaistui verrattuna edelliseen vuoteen. Kaikissa Ylä-Savon kunnissa luonnollinen väestökehitys ja kuntien välinen muuttoliike oli negatiivinen.

Sisä-Savossa väestö väheni 280 asukkaalla (vuosi sitten -115). Kaikissa kunnissa kuntien välinen nettomuutto oli tappiollinen.  Edellisvuonna seutu sai muuttovoittoa vielä 22 henkeä. Muuttoliikkeen ohella väestökatoa kiihdytti luonnollisen väestönkasvun heikkeneminen.

Koillis-Savon seutukunnan väkiluku laski 151 henkeä, mikä oli 60 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Väestötappiota nosti muuttotappion kasvu ja syntyneiden määrä suhteessa kuolleisiin.

Varkauden seudun väkiluku laski 394 hengellä (vuosi sitten 492). Vuosi 2020 oli Varkauden seudulla väestönkehityksen näkökulmasta huomattavasti edellisvuosia parempi. Nyt väestönmuutokset näyttäisivät palanneet lähelle viime vuosien keskimääräistä tasoa. Luonnollinen väestönlisäys säilyi edellisvuoden tasolla. Varkauden kaupungin väkiluku laski viime vuonna 209 hengellä (vuosi sitten 305).

Koko maan väkiluku kasvoi 17 278 asukkaalla. Maakunnista väkiluku kasvoi Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Itä-Suomen maakuntien yhteenlaskettu väestötappio kaksinkertaistui vuoden takaisesta ja palasi aiempien vuosien tasolle. Syntyneitä oli kuolleita enemmän vain Uudenmaan maakunnassa.

Tutustu maakuntien ja Pohjois-Savon kuntien väestönmuutostilastoihin täällä.

Huom! Tilastossa kokonaismuutos koostuu luonnollisesta väestönlisäyksestä, kokonaisnettomuutosta ja mahdollisesta korjaustermistä. Korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja.

Tarvittaessa lisätietoja antaa aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen, teemu.juntunen(at)pohjois-savo.fi, puh. +358 44 714 2670

Takaisin edelliselle sivulle