Ladataan…

Työpaikka- ja työvoimatilastoja päivitetty

Pohjois-Savon työpaikkojen määrä kasvoi vuoden takaisesta

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Pohjois-Savossa oli 97 498 työpaikkaa vuonna 2018. Työpaikkojen määrä kasvoi 786:lla vuoden takaiseen verrattuna. Lukumääräisesti työpaikat lisääntyivät eniten Kuopiossa (1 099) ja Siilinjärvellä (174) ja vähenivät eniten Varkaudessa (-126) ja Keiteleellä (-111). Maakunnan työpaikoista 54,3 % sijaitsi Kuopiossa, 9,4 % Iisalmessa, 8,4 % Varkaudessa ja 7,5 % Siilinjärvellä.

Pohjois-Savon työpaikoista 5,5 % oli alkutuotannossa, 20,8 % jalostuksessa ja 72,4 % palveluissa. Pohjois-Savossa oli suhteellisesti hieman enemmän alkutuotannon työpaikkoja ja hieman vähemmän jalostuksen ja palveluiden työpaikkoja kuin koko maassa. Pohjois-Savon kunnista alkutuotannon työpaikkoja oli suhteellisesti eniten Kiuruvedellä (23,8 % työpaikoista), jalostuksen työpaikkoja Vieremällä (52,9 % työpaikoista) ja palveluiden työpaikkoja Kuopiossa (81,7 %). Vieremä oli työpaikkarakenteeltaan Suomen neljänneksi jalostusvaltaisin kunta vuonna 2018.

Toimialoittain Pohjois-Savon työpaikat ovat lisääntyneet erityisesti hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, jossa työpaikkojen määrä kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2018 noin 1 900:lla. Terveys- ja sosiaalipalveluissa työpaikat lisääntyivät samana ajanjaksona 858:lla ja rakentamisessa 752:lla. Työpaikat vähenivät erityisesti alkutuotannossa, jossa pudostusta vuodesta 2010 oli noin 1 800 työpaikan verran. Teollisuuden työpaikkoja oli vuonna 2018 reilut 1 000 vähemmän kuin vuonna 2010.

Noin joka neljäs pohjoissavolainen työskentelee asuinkuntansa ulkopuolella

Pohjois-Savossa oli 98 538 työlliseen työvoimaan kuuluvaa henkilöä vuonna 2018. Joka viides työlliseen työvoimaan kuuluva pohjoissavolainen työskenteli terveys- ja sosiaalipalveluissa. 12 % Pohjois-Savon työllisistä työskenteli teollisuudessa ja 10 % tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla. Yrittäjiä Pohjois-Savon työllisestä työvoimasta oli 11,1 %, mikä on suhteellisesti Suomen maakunnista viidenneksi eniten. Koko maassa yrittäjiä oli 10,0 % työllisestä työvoimasta.

Pohjois-Savon työllisestä työvoimasta 74,0 % kävi töissä asuinkunnassaan ja 26,0 % työskenteli asuinkuntansa ulkopuolella. Vuoteen 2010 verrattuna asuinkuntansa ulkopuolella työssäkäyvien määrä on kasvanut 10,4 %. Maakunnan työllisestä työvoimasta omassa asuinkunnassaan työskenteli eniten kuopiolaiset (84,1 % työllisestä työvoimasta), varkautelaiset (78,1 %) ja keiteleläiset (78,1 %). Eniten asuinkunnan ulkopuolelle pendelöitiin Siilinjärveltä (59,4 %) ja Tervosta (51,8 %).

Työssäkäyntiliikenne on Pohjois-Savossa vilkkainta Kuopion ja Siilinjärven välillä. Vuonna 2018 Siilinjärveltä pendelöi Kuopioon lähes 4 700 ja Kuopiosta Siilinjärvelle noin 2 700 työssäkäyvää. Pendelöinti on vilkasta myös Varkauden seutukunnassa. Leppävirralta pendelöi Kuopioon 654 ja Varkauteen 610 työssäkäyvää. Joroisista puolestaan pendelöi Varkauteen 548 työssäkäyvää. Ylä-Savossa pendelöinti oli vilkkainta Lapinlahdelta Iisalmeen (529 työssäkäyvää) ja Iisalmesta Vieremälle (526 työssäkäyvää).

Maakunnan ulkopuolelta Pohjois-Savoon pendelöitiin eniten Pieksämäeltä (519 työssäkäyvää), Jyväskylästä (371), Helsingistä (351) ja Joensuusta (333). Maakunnan ulkopuolelle pendelöivistä pohjoissavolaisista 828 henkilöä kävi töissä Helsingissä, 564 Pieksämäellä, 413 Jyväskylässä ja 372 Joensuussa. Pohjois-Savon nettopendelöintiluku oli -1 040, eli Pohjois-Savosta kävi 1 040 työllistä enemmän töissä muissa maakunnissa kuin muista maakunnista kävi töissä Pohjois-Savossa.

Tutustu työpaikka- ja työvoimatilastoihin täällä.

Tutustu pendelöintitilastoihin täällä.

Takaisin edelliselle sivulle