Ladataan…

Pohjois-Savon kuntien talous painui miinukselle v. 2018

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2018

Pohjois-Savon kuntien tilikauden tulos painui negatiiviseksi vuonna 2018. Tilikauden tulos laski -13,3 milj. euroon, vaikka se vielä vuonna 2017 oli positiivien 25,4 milj. euroa. Tulos oli miinusmerkkinen 11 kunnalla, kun se edellisvuonna oli negatiivinen vain kahdella kunnalla.

Kuntataloustyöryhmä arvioi, että talouden heikkeneminen johtuu sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvusta. Kuluja lisäsivät myös palkkojen sopimuskorotukset sekä kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Kuntalaisten isot veronpalautukset vuodelta 2017 vaikuttivat kuntatalouteen heikentävästi.

Myös kuntakonsernien talous heikkeni edellisvuodesta. Lainamäärä lisääntyi 2,4 % ja vuosikate heikkeni 20,6 %. Kuntakonserneissa oli kertynyttä ylijäämää 107,6 milj. €, mutta sen määrä väheni edellisvuodesta 2,9 %. Viidellä kuntakonsernilla oli kertynyttä alijäämää.

Kuntien toimintakate heikkeni

Kuntien toimintakate heikkeni 2,7 %. Kuntien toimintakulut olivat yhteensä 1,8 Mrd.€ kasvaen edellisvuodesta 47 milj. euroa. Palvelujen ostojen osuus toimintakuluista oli lähes 50 %. Vain Lapinlahden, Siilinjärven ja Varkauden henkilöstökulut olivat suuremmat kuin palvelujen ostot.

Kuntien käyttötulot (toimintatuotot+verotulot+valtionosuudet) vähenivät edellisvuodesta 0,3 % ollen yhteensä 1,8 Mrd. €. Alhaisimmat käyttötulot asukasta kohden olivat Siilinjärvellä 6 507 €/as. ja korkeimmat Rautavaaralla 10 036 €/as.

Toimintatuottojen määrä oli 374 milj. € ja niissä oli kasvua lähes 10 milj. €.

Verotulojen yhteismäärä oli 879 milj. €. Niiden määrä väheni edellisvuodesta 1,9 % (16,8 milj. €), kun vielä v. 2017 oli kasvua 1,4 %. Vain viiden kunnan verotulot kasvoivat. Kunnan tuloverot vähenivät 1,8 %, kiinteistöverot kasvoivat 0,7 % ja yhteisöverojen määrä väheni 5,2 %.

Kuntien tuloveroprosentit vaihtelivat 20,50 %:n ja 22,00 %:n välillä. Korkein tuloveroprosentti oli Tuusniemellä, Rautavaaralla ja Rautalammilla 22,00 % ja alhaisin Iisalmella, Keiteleellä, Kuopiolla ja Sonkajärvellä 20,50 %. Tuloveroprosenttiaan korottivat Kaavi, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautavaara ja Vesanto. Kiinteistöveroprosenttejaan korottivat Kaavi, Rautavaara ja Vesanto.

Valtionosuudet yhteensä olivat 557 milj. €. Niiden kasvu on ollut heikkoa sekä v. 2017 (0,6 %) että v. 2018 (0,2 %). Eniten valtionosuutta asukasta kohden saivat Rautavaara ja Vesanto, vähiten Siilinjärvi ja Kuopio.

Pohjois-Savon kunnat saivat verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta 110 milj. €.

Kuntien vuosikate laski rajusti

Kuntien keskimääräinen vuosikate oli yhteensä 72 milj. € laskien edellisvuodesta peräti 46,4 milj. € (39 %). Yhden kunnan vuosikate oli negatiivinen. Paras vuosikate asukasta kohden oli Vieremällä 974 €/as. ja heikoin Tuusniemellä -7 €/as. Seitsemän kunnan vuosikate riitti kattamaan poistot.

Omavaraisuusaste vaihteli 41,5 %:sta 74,6 %:iin. Paras omavaraisuusaste oli Tuusniemellä 74,6 % ja Leppä-virralla 73,9 %. Viiden kunnan omavaraisuusaste oli alle 50%.
Kunnilla oli taseissaan kertynyttä ylijäämää 169 milj. € ja sen määrä väheni edellisvuodesta 6,6 %. Neljällä kunnalla oli kertynyttä alijäämää.

Kuntien investointien määrä lisääntyi

Kuntien investointien (brutto) määrä lisääntyi edellisvuoden 132 milj. €:sta 155 milj. €:oon (kasvua 17 %). Suurimmat investoinnit olivat Kuopiolla 86,5 milj. €, Siilinjärvellä 14,6 milj. €, Iisalmella 13,8 milj. € ja Varkaudella 11,1 milj. €.

Kuntien oma lainakanta oli 724 milj.€, missä oli kasvua edellisvuodesta 4,7 %. Suhteellinen velkaantuneisuusaste vaihteli 25,4 %:sta 77,9 %:iin. Korkein velkaantuneisuusaste oli Rautavaaralla ja alhaisin Leppävirralla.

Kuntakonsernien talous heikkeni

Kuntakonsernien kertynyt yli-/alijäämä:
Kuntakonserneissa oli kertynyttä ylijäämää 107,6 milj. €. Keiteleellä, Lapinlahdella, Pielavedellä, Siilinjärvellä ja Vesannolla oli kertynyttä alijäämää. Eniten kertynyttä ylijäämää oli Iisalmella ja Varkaudella, molemmilla n. 36 milj.€.

Kuntakonsernien vuosikate:
Kuntakonsernien vuosikate yhteensä oli 199 milj. € (809 €/as.) ja se heikkeni edellisvuodesta 20,6 %. Paras vuosikate asukasta kohden oli Vieremällä 1 627 €/as. ja heikoin Tuusniemellä 93 €/as.

Kuntakonsernien lainakanta ja suhteellinen velkaantuneisuusaste (%):
Kuntakonserneissa oli lainaa 1,8 Mrd.€ (7 204 €/as.), missä oli kasvua 2,4 %. Euromääräisesti eniten lainaa oli Kuopiolla 956 milj. € ja vähiten Tuusniemellä 8,5 milj. €. Konsernien suhteellinen velkaantuneisuusaste vaihteli 40,4 %:sta 90 %:iin. Alhaisin (paras) velkaantuneisuusaste oli Tuusniemellä ja korkein Kuopiolla.

Yhteenvetona kuntataloustyöryhmä toteaa, että tulevaisuudessa suurimmat haasteet ovat kuntien merkittävät investointipaineet, negatiivinen väestökehitys ja syntyvyyden aleneminen.

Kuntakohtaisiin tietoihin pääset tutustumaan tästä.

Lisätietoja:
kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja Juha Piiroinen puh. 044 758 1403
maakuntasihteeri Pekka Kaikkonen puh. 044 714 2630
tutkimussihteeri Kaija Kämäräinen puh. 044 714 2631

Takaisin edelliselle sivulle