Pohjois-Savon aluetalous vahvoista asemista koronakriisiin
Vallitseva koronakriisi tulee kurittamaan koko maan taloutta. Eroja siinä, miten eri alueiden talous kestää kriisin, on olemassa. Yksi tekijä tässä on alueiden toimialarakenne. Pohjois-Savo lähti kriisiin vuoden 2019 tietojen perusteella vahvoista asemista, sillä Pohjois-Savossa kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 13,4 mrd. € vuonna 2019. Liikevaihdon arvo oli viime vuonna korkein koko seurantakauden 2006–2019 aikana. Vienti ylitti 2,2 Mrd € arvon, suurin määrä sekin. Koronakriisin vaikutusta aluetalouteen tarkastellaan yksityiskohtaisemmin ensi syksyn aluetalouskatsauksessa.

Pohjois-Savon kasvuvire jatkuu
Maakunnan liikevaihto jatkoi kasvuaan vuonna 2019. Pohjois-Savossa yritysten liikevaihto kasvoi 4,6 %. Koko maassa liikevaihdon kasvu oli 2,8 %. Pohjois-Savossa kasvu ylitti selvästi pitkän ajan 2,5 %:n vuosikasvun. Myös koko maassa ylitettiin pitkän ajan vuosikasvu 2,0 %. Pohjois-Savon kasvu niin liikevaihdossa kuin viennissä oli kärkiluokkaa maakuntien välisessä vertailussa. Pohjois-Savossa vienti kasvoi 8,1 % vuonna 2019. Myös koko maan vienti on lähtenyt vetämään vahvasti ja vienti kasvoi 5,3 %. Vuonna 2019 palkkasumma kasvoi Pohjois-Savossa 3,5 %, koko maassa palkkasumma kasvoi lähes saman verran, 3,3 %.

Seutukunnittain tarkasteluna liikevaihto kasvoi viime vuonna eniten Kuopion seudulla (6,0 %). Myös Ylä-Savossa ja Sisä-Savossa viime vuosi oli hyvä, ja liikevaihdon kasvu oli koko maata nopeampaa. Liikevaihto kasvoi Ylä-Savossa 4,0 % ja Sisä-Savossa 3,9 %. Varkauden seudulla liikevaihdon kasvu oli 2,5 %. Koillis-Savossa liikevaihto supistui -10,4 %. Vuosina 2006-2019 nopeinta yritysten liikevaihdon kasvu on ollut Sisä-Savon alueella (3,4 %) ja Kuopion seudulla (3,2 %). Myös Ylä-Savon (3,1 %) kasvu on ollut maan keskimääräistä 2,0 % vuosikasvua nopeampaa. Positiivista on Varkauden seudun piristyminen useamman heikon vuoden jälkeen ja pitkän ajan vuosikasvu kääntymässä kohta plussa puolelle. Koillis-Savossa pitkän ajan kehitys on hieman plussan puolella. Liikevaihdon arvo on suurin Kuopion seudulla, noin 7,4 mrd. €. Ylä-Savossa liikevaihdon arvo on 2,7 mrd. € ja Varkauden seudulla 2,1 mrd. €.

Liikevaihto kasvoi lähes kaikilla aloilla
Pohjois-Savossa teollisuus jatkoi vuonna 2015 alkanutta kasvuaan. Viime vuonna liikevaihto kasvoi 4,8 %. Koko maassa teollisuuden liikevaihto kasvoi 3,4 %, mutta kaksi edellistä vuotta olivat voimakkaamman kasvun vuosia.  Pitkän aikavälin kasvu teollisuudessa 1,7 %, koko maassa 0,5 %.  Maakunnan metalliteollisuudella on takanaan monta kasvun vuotta, ja viime vuonna kasvua kertyi 7,3 %. Metalliteollisuuden liikevaihdon arvo oli viime vuonna noin 1,5 mrd. €, eli 11,4 % kaikkien toimialojen liikevaihdosta. Koko maan metalliteollisuudelle vuodet 2014-2016 olivat vaikeita, mutta sen jälkeen kasvu on kiihtynyt. Viime vuonna kasvua oli 7,4 %.

Elintarviketeollisuudessa liikevaihto kasvoi nyt neljättä vuotta ja kasvua kertyi 3,6 % vuonna 2019. Koko maassa alan liikevaihto kasvoi viime vuonna 2,6 %. Mekaanisessa puunjalostuksessa liikevaihdon arvo kasvoi 3,1 %, mutta vuosina 2016-17 kasvua yli 10 %. Alan liikevaihto oli noin 835 milj. €, mikä on noin 10 % koko maan alan liikevaihdosta. Sellussa ja kartongissa liikevaihto kasvoi 2,8 %. Koko maassa alan liikevaihto laski -3,3 %. Maakunnan sellu- ja kartonkialan yritysten liikevaihto on lähes puolittunut vuodesta 2008, kun taas koko maassa on lähes saavutettu huippuvuosien 2007–2008 taso.
Energiateknologian liikevaihto kasvoi viime vuonna vahvasti (6,0 %), kun vuonna 2018 kasvu oli nollassa. Vuonna 2017 liikevaihto kasvoi noin 10 %. Maakunnan yritysten liikevaihdon volyymi oli 751 milj. €, mutta huippuvuodesta 2008 ollaan jäljessä vielä noin 126 milj. €. Koko maassa alan liikevaihdon kasvu jatkui vahvana, ja kasvua oli 8,4 %. Rakentamisessa liikevaihto säilyi lähes ennallaan vuonna 2019, mutta takana on kolme voimakkaan kasvun vuotta. Kasvua oli 7–11 % vuodessa vuosina 2016–2018. Useita vuosia jatkunut voimakas rakentamisen kasvu on hiipunut.

Kaupan ala jatkaa Pohjois-Savossa tasaista kasvua, ja viime vuonna kasvua oli 1,9 %. Matkailuklusterin liikevaihto kasvoi Pohjois-Savossa 4,6 %. Koko maassa alan kehitys on ollut pitkällä ajalla hieman Pohjois-Savoa parempaa. Viime vuonna liikevaihto kasvoi koko maassa 5,2 %. Kuljetusalalla liikevaihto pysyi Pohjois-Savossa lähes ennallaan vuonna 2019. Yksi merkittävä tekijä tähän on rakentamisen hiipuminen.

Terveysklusterin kasvu oli Pohjois-Savossa heikkoa usean vuoden ajan, mutta nyt takana on neljä kasvun vuotta. Viime vuonna liikevaihto kasvoi 5,0 %. Pitkän aikavälin kasvu on 6,0 % vuodessa. Alan volyymi on kuitenkin pieni.

Viennissä kasvun vuosi
Pohjois-Savossa vienti kasvoi 8,1 % vuonna 2019. Vuotta aiemmin vienti kasvoi 3,4 % ja vuonna 2017 jopa 15,3 %. Viennin arvo maakunnassa on 2,2 mrd. €, eli lähes 400 milj. € yli vuoden 2008 huipputason. Pohjois-Savon osuus koko maan viennistä on noin 1,7 %. Myös koko maan vienti on lähtenyt vetämään vahvasti, ja vienti kasvoi 5,3 % vuonna 2019. Viennin volyymi saavutti koko maassa viime vuonna ensimmäistä kertaa vuoden 2008 tason.

Koko metalliteollisuuden vienti kasvoi viime vuonna Pohjois-Savossa 15,0 % ja koko maassa 9,9 %. Ala on vahvassa iskussa. Pitkän ajan kasvu on Pohjois-Savossa 4,2 % ja koko maassa 0 %. Metalliteollisuuden viennin arvo on Pohjois-Savossa 857 milj. € eli lähes 39 % maakunnan kaikkien toimialojen viennistä. Koko maan tasolla metalliteollisuuden vienti on piristynyt selvästi, mikä lisää tuntuvasti alueiden välistä kilpailua työvoiman saatavuudesta.

Sahatavaran vienti kääntyi vuonna 2019 uudelleen 2,6 %:n kasvuun yhden heikon vuoden jälkeen. Vuosina 2016–2017 alan vienti kasvoi jopa 18–23 % vuodessa. Viennin arvo vuonna 2019 oli noin 355 milj. €, joka on 16 % maakunnan kaikkien toimialojen viennin arvosta Koko maassa alan vienti jatkoi laskua vuonna 2019 (-2,9 %). Pohjois-Savon sellu- ja paperiteollisuudessa vienti kääntyi -1,4 %:n laskuun vuonna 2019 kahden vuoden kasvun jälkeen. Pitkän ajan kasvu on -2,7 %. Muussa teollisuudessa (kemian teollisuus) vuosivaihtelut ovat olleet suuria. Viime vuonna vienti kasvoi 7,6 % ja sitä edellisenä kahtena vuonna 9–10 %. Vuodet 2013–2016 olivat heikkoja vuosia.

Elintarvikkeiden vienti jatkoi tilastojen perusteella erittäin voimakasta laskua. Vuonna 2019 vienti laski -17,1 % ja vuonna 2018 -7,5 %. Alueen yrityksistä saatujen tietojen perusteella laskua ei ole tapahtunut, vaan vientikehitys olisi ollut positiivista. Näin ollen elintarviketeollisuuden vuosien 2018 ja 2019 vuosimuutokseen tulee suhtautua varauksella. Koko maassa alan vienti kasvoi 11,2 %. Lähinnä Varkauden seudulle keskittyvän energiateknologian vienti kasvoi voimakkaasti viime vuonna yhden heikomman vuoden jälkeen. Kasvua kertyi 25,4 % vuonna 2019. Alan viennin arvo on 375 milj. €. Koko maassa vienti jatkoi viime vuonna voimakasta kasvua kolmatta vuotta ja kasvua oli 23,0 %. Terveysteknologian vienti laski usean vuoden ajan, mutta on kasvanut nyt neljänä vuonna peräkkäin. Viime vuonna kasvua oli 8,1 % ja sitä edellisenä jopa 18,7 %. Alan vienti on kaksinkertaistunut reilussa 10 vuodessa ja on nyt 23 milj. € luokkaa, mutta volyymi on edelleen pieni.

Eniten vienti kasvoi vuonna 2019 Varkauden seudulla (10,9 %) ja Ylä-Savon seudulla (10,2 %). Myös Sisä-Savossa kasvu oli vahvaa yhden heikomman vuoden jälkeen, ja kasvua kertyi 8,4 %. Kuopion seudulla kasvu jäi ainoana seutuna alle maakunnan ja koko maan vuosikasvun, mutta kasvua oli silti 4,6 %. Vuosina 2006–2019 viennin keskimääräinen vuosikasvu on ollut Ylä-Savossa 6,8 %, Sisä-Savossa 5,2 %, Kuopion seudulla 3,2 % ja Varkauden seudulla 0,2 %. Seuduittain tarkasteltuna Ylä-Savo on vahvistanut asemaansa vientivetoisena seutuna, sillä se on onnistunut lähes kaksinkertaistamaan vientinsä noin 10 vuodessa.

Palkkasumma kasvoi lähes kaikilla toimialoilla
Vuonna 2019 palkkasumma kasvoi Pohjois-Savossa 3,5 %, eli pitkän ajan keskimääräistä kasvua paremmin. Työllisyys on siis kehittynyt myönteisesti. Koko maassa palkkasumma kasvoi lähes saman verran, 3,3 %. Kuopion seudulla palkkasumma on kasvanut hieman koko maata ja muita Pohjois-Savon seutuja nopeammin pitkän aikavälin seurantajakson aikana. Viime vuonna Kuopion seudun palkkasumma nousi 4,4 %. Ylä-Savossa palkkasumma jatkoi viime vuonna kasvua 1,8 %. Kahtena edellisenä vuonna palkkasumma kasvoi huomattavasti pitkän ajan kasvuvauhtia (2,4 %) nopeammin. Sisä-Savossa pitkän ajan kasvu (1,8 % vuodessa) on alle koko maan tason. Viime vuonna kasvua oli 2,4 %. Koillis-Savossa vuosien 2006-2019 keskimääräinen kasvu on -0,2 %, mutta viime vuonna kasvua oli 1,7 %. Varkauden seudulla viime vuoden kasvu (2,4 %) on pitkän aikavälin kehitystä parempaa.

Väestökehitys jatkuu heikkona
Pohjois-Savossa oli vuoden 2019 lopussa 244 236 asukasta. Väkiluku laski edellisvuodesta -1 366 asukkaalla (-0,6 %). Vuotta aiemmin väkiluku laski -1 051 asukkaalla. Väkiluvun lasku oli Pohjois-Savossa määrällisesti suurin vuoden 2000 jälkeen. Pohjois-Savon kunnista väkiluku kasvoi ainoastaan Kuopiossa 618 asukkaalla (+0,5 %). Kuopiossa oli vuoden lopussa 119 282 asukasta. Siilinjärvellä väkiluku laski -251 asukkaalla (-1,2 %) ja asukkaita oli vuoden lopussa 21 423. Iisalmen väkiluku laski -104 asukkaalla (-0,5 %) ja väkiluku vuoden lopussa oli 21 368. Varkaudessa väkiluku laski -363 asukkaalla (-1,7 %) ja asukkaita oli vuoden lopussa 20 466.

Väestömuutosten ennakkotietojen  mukaan Pohjois-Savon väkiluvun lasku perustuu erityisesti negatiiviseen luonnolliseen väestönkehitykseen. Kuolleita oli koko maakunnassa 1 070 henkeä syntyneitä enemmän (vuosi sitten 918). Vaikka kuolleiden määrä on hieman pudonnut edellisvuodesta, syntyvyyden lasku painaa luonnollisen väestönkehityksen edellisvuosia negatiivisemmaksi. Vuonna 2019 Pohjois-Savossa syntyi 1 782 lasta, kun vuonna 2018 syntyneitä oli 1 966 ja vuonna 2010 vielä 2 497. Syntyneiden määrä laski Pohjois-Savossa vuoden takaisesta -9 %, kun koko maassa laskua oli -4 %. Negatiivisen luonnollisen väestönkehityksen ohella Pohjois-Savon väkilukua laskee kasvanut maan sisäinen muuttotappio. Pohjois-Savo jäi maan sisäisessä muuttoliikkeessä -518 henkeä tappiolle (vuosi sitten -436). Siirtolaisissa saatiin edellisvuotta enemmän voittoa, 479 henkeä (vuosi sitten 316), mutta tästä huolimatta kokonaisnettomuutto jää -39 henkeä tappiolliseksi.

Työttömien määrä laski, mutta laskuvauhti hidastui
Pohjois-Savossa työttömien määrä laski koko vuoden 2019 ajan. Laskuvauhti hidastui voimakkaasti loppuvuotta kohden, mutta vielä alkuvuodesta työttömyys aleni (-2 %). Osassa maata työttömyys oli jo lähtenyt hienoiseen nousuun.

Työllisyysaste vuoden 2019 lopussa oli 69,6 %, koko maan keskiarvon ollessa 72,6 %. Pohjois-Savon työttömät jakautuvat seuduittain siten, että 59 % sijoittuu Kuopion seudulle, 22 % Ylä-Savoon, 12 % Varkauden seudulle, reilu 4 % Sisä-Savoon ja vajaa 3 % Koillis-Savoon.

Pohjois-Savon työttömien osuus työvoimasta oli maaliskuun 2020 lopussa 13 %, mikä on 3 %-yksikköä edellistä vuotta korkeampi. Kunnittain tarkasteltuna alhaisimmat työttömien osuudet työvoimasta ovat Keiteleellä (9,2 %), Siilinjärvellä (10,5 %) ja Vieremällä (10,7 %). Korkeimmat työttömien osuudet työvoimasta ovat puolestaan Kaavilla (15,1 %), Varkaudessa (14,7 %) ja Iisalmessa (14,5 %).

Nuorten, alle 25 -vuotiaiden työttömien määrä laski Pohjois-Savossa viimeiset neljä vuotta peräkkäin ja oli vielä alkuvuodesta, ennen poikkeustilaa yli 3 % edellistä vuotta alempana. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi maaliskuussa 2020 loivaan nousuun. Pitkäaikaistyöttömien määrä laski muuta työttömyyden alenemista nopeammin aina loppuvuoteen 2019 saakka, mutta vuoden vaihteen molemmin puolin lasku jäi alle prosenttiin.

Rakennetyöttömyyteen laskettavien yhteismäärä, käsittäen kuukauden lopussa pitkäaikaistyöttömien, rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien, palveluilta työttömäksi jääneiden ja palveluilta palveluille siirtyneiden määrä oli maaliskuun 2020 lopussa 7 200, eli noin puolet kaikista Pohjois-Savon työttömistä. Määrä on 341 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Ulkomaalaisten työttömien määrä on ollut nousussa (+38 %, 3/2020) viimeisen puolen vuodenaikana. Myös ulkomaalaisten pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut yli neljänneksen viime vuodesta.

Pohjois-Savon aluetalouskatsaus 1/2020.

Lisätietoja antavat:
Aluetalouden osalta
Pohjois-Savon Liitto
e-mail: teemu.juntunen(at)pohjois-savo.fi
puh. +358 44 7142 670

Työllisyysasioiden osalta
Pohjois-Savon ELY-keskus
e-mail jan.blomberg(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 026 552

Takaisin edelliselle sivulle