Pohjois-Savon väkiluku laski 421 asukkaalla. Syntyneiden määrä väheni viime vuodesta noin 50:llä ja kuolleiden määrä laski 130 hengellä. Kuntien välisiä tulomuuttoja oli 233 vähemmän kuin vuotta aiemmin ja lähtömuuttojen määrä väheni 58:llä. Maahanmuuttoja oli 104 enemmän ja maastamuuttoja 3 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaisnettomuutto jäi voitolle 60 henkeä, kun vuotta aiemmin muuttovoitto oli 128 henkeä.

Kuopion seudun väkiluku kasvoi 51 asukkaan verran, kun vuosi sitten väkiluku pieneni lähes saman verran. Kuopion kaupungin väkiluku kasvoi 80 henkeä (vuosi sitten laskua oli 64 henkeä). Siilinjärvellä väkiluku laski 29 henkeä (vuosi sitten kasvua oli 14 henkeä). Vaikka seudun luonnollinen väestönlisäys ja kuntien välinen muuttoliike oli negatiivinen, niin väkiluvun käänsi nousuun maahanmuutto. Kuopion kaupunki jäi kuntien välisessä muuttoliikkeessä tappiolle 15 henkeä, kun viime vuonna tappio oli 82 henkeä. Myös Siilinjärvellä kuntien välinen muuttoliike oli negatiivinen, -30 henkeä (vuosi sitten kasvua oli 31 henkeä).

Ylä-Savon seudulla väkiluku laski 210 henkeä, kun vuotta aiemmin laskua oli 167 henkeä. Syntyneiden ja kuolleiden määrät laskivat viime vuoden tasosta (syntyneet alkuvuonna -30 ja kuolleet -26 henkeä). Kuntien välinen muuttotappio kasvoi 100 henkeen (viime vuonna laskua oli 43 henkeä), mutta ulkomailta saatu muuttovoitto nousi reilulla 60 hengellä. Iisalmen väkiluku pieneni alkuvuoden aikana 75 hengellä. Laskua oli myös muissa Ylä-Savon kunnissa lukuun ottamatta Keitelettä, jossa väkiluku kasvoi kolme henkeä.

Sisä-Savon väkiluku laski 99 hengellä, kun vuotta aiemmin laskua oli 74 hengen verran. Väkiluku laski seudun kaikissa kunnissa, mutta Vesanto sai muuttovoittoa kuntien välisistä muutoista 4 henkeä. Muuttoliikkeen vaimeneminen, syntyneiden määrän lasku ja korkeasta ikärakenteesta johtuva kuolleiden määrän kasvu pienentävät väkilukua seudulla.

Koillis-Savossa väkiluku laski alkuvuonna 50 hengellä (vuosi sitten -30). Koillis-Savo jäi kuntien välisessä muuttoliikkeessä tappiolle 11 henkeä (vuosi sitten +11 henk.). Osaltaan väestönkehitystä heikensi myös syntyneiden ja kuolleiden määrän välinen epäsuhta.

Varkauden seudun väestönkehitys heikkeni viime vuodesta, ja väkiluku laski 113 henkeä (vuosi sitten 95 henkeä). Maahanmuuttoa seudulle oli alkuvuonna 42 hengen verran, mutta kuntien välinen muuttoliike oli 38 henkeä tappiollinen, joten vaikutus väkilukuun jäi pieneksi. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä kunnostautui Joroinen, jossa kasvua oli 22 henkeä. Varkaudessa ja Leppävirralla kuntien välinen muuttoliike oli negatiivista. Varkauden kaupungin väkiluku laski 53 hengellä (vuosi sitten laskua oli 34 henkeä).

Itä-Suomen (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu) väkiluku laski ennakkotietojen mukaan 1 053 hengellä tammi-huhtikuussa vuonna 2023. Väkiluvun lasku Itä-Suomessa vuoden 2022 tammi-huhtikuun osalta oli 1 548 henkeä. Syntyneitä Itä-Suomessa oli 1236 ja kuolleita 2755. Kuntien välinen muuttoliike oli 662 henkeä tappiollinen ja muuttovoittoa ulkomailta kertyi 1 132 henkeä.

Koko maassa väkiluku kasvoi huomattavasti edellisvuotta enemmän. Väkiluku kasvoi ennakkotietojen mukaan tammi-huhtikuussa 7 469 hengellä, kun vuotta aiemmin kasvu oli 818 henkeä. Väkiluvun kasvua edisti ennen kaikkea maahanmuutto. Syntyneitä oli alkuvuodesta 711 vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta kuolleiden määrä väheni edellisvuodesta 1 535 hengellä.

Tutustu väestönmuutostilastoihin tarkemmin täällä.

Tarvittaessa lisätietoja antaa tietopalveluasiantuntija Pekka Lindgren, pekka.lindgren (at) pohjois-savo.fi, puh +358 44 714 2607.

Analyysi perustuu Tilastokeskuksen tuottamiin väestönmuutosten ennakkotietoihin. Tilastoissa kokonaismuutos koostuu luonnollisesta väestönlisäyksestä, kokonaisnettomuutosta ja mahdollisesta korjaustermistä. Korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja.

Takaisin edelliselle sivulle