Ladataan…

Pohjois-Savon aluetalous kasvoi alkuvuonna vielä vahvasti

Koronapandemia ja sen jälkeen Ukrainan kriisi ovat luoneet paljon epävarmuutta talouteen. Alkuvuoden 2022 luvut kuitenkin osoittavat vahvaa kasvua. Koronasta toipuminen on onnistunut tai se vielä jatkuu. Lisäksi helmikuun lopussa alkanut Ukrainan sota on luonut paljon epävarmuutta maailman talouteen ja Suomen elinkeinoelämään, mutta luvut viittaavat siihen, että Pohjois-Savossa on onnistuttu löytämään korvaavia markkinoita. Toki vaikutukset voivat näkyä vasta vuoden 2022 loppupuoliskolla ja vuonna 2023. Eri ennusteet vuodelle 2023 ennakoivat nollakasvua. Haasteita on niin energian hinnassa, kuluttajahinnoissa, materiaalien saatavuudessa, yritysten investointihalukkuudessa kuin työvoiman saatavuudessa.

Liikevaihdossa hyvä alkuvuosi

Kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi Pohjois-Savossa tammi-kesäkuussa 14,2 % ja koko maassa 17,2 %. Voimakkain liikevaihdon kasvu Pohjois-Savossa oli metsä- ja puutuoteteollisuudessa (31,3 %). Taustalla tulee kuitenkin huomioida se, että talouspudotus oli vuonna 2020 toimialoista suurin, jota selittävät osaltaan alkuvuoden 2020 lakot. Teollisuudessa liikevaihdon kasvu oli tammi-kesäkuussa Pohjois-Savossa yhtä nopeaa kuin koko maassa. Teollisuuden liikevaihto kasvoi alkuvuonna Pohjois-Savossa 25,4 % ja koko maassa 25,2 %. Metalliteollisuuden liikevaihdossa korona näkyi voimakkaimmin vuonna 2021, jolloin kasvu pysähtyi. Tammi-kesäkuussa 2022 kasvua kertyi jo 14,0 %.  Koko maassa alan liikevaihto kasvoi 19,8 %. Kaupan ja majoitus- ja ravitsemisalojen yhteenlaskettu liikevaihto kehittyi myös vahvasti: Pohjois-Savossa liikevaihto kasvoi 7,0 % ja koko maassa 10,5 %.

Liikevaihdon kehitys oli alkuvuonna 2022 vahvaa etenkin Sisä-Savossa (27,9 %), mikä jatkoi vuoden 2021 kasvua. Kasvun veturina toimii puuteollisuus. Kuopion ja Ylä-Savon seutu palasivat kasvu-uralle vuonna 2021 ja sama kehitys näyttää jatkuvan alkuvuonna 2022. Varkaudessa liikevaihdon kasvu pysähtyi vasta vuonna 2021 mutta alkuvuonna 2022 kasvua oli jo 10,4 %. Koillis-Savo on pieni tilastoalue, jossa muutaman yrityksen kehitys heilauttaa lukuja ylös tai alas. Vuosi 2021 oli heikko, mutta alkuvuonna 2022 liikevaihdon kasvu oli jo 10,7 %.

Vienti piristyi vauhdilla

Alkuvuonna vienti kasvoi sekä Pohjois-Savossa että koko maassa yllättävän paljon ottaen huomioon oletukset siitä, miten Ukrainan sota vaikuttaa talouteen. Yritykset ovat onnistuneet löytämään korvaavia vientimarkkinoita. Pohjois-Savossa kaikkien toimialojen yhteenlaskettu vienti kasvoi 30,8 % ja koko maassa 29,0 %. Viennin kehitys oli vahvaa jo vuonna 2021 pl. metalliteollisuus, jonka vienti laski. Vuoden 2022 alkupuoliskolla myös metalliteollisuus on palannut kasvu-uralle. Koko teollisuuden vienti kehittyi tammi-kesäkuussa vahvasti niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa. Pohjois-Savossa vienti kasvoi 32,8 % ja koko maassa 28,7 %.  Viennin kohdalla kannattaa lisäksi huomioida, että puolivuosimuutokset voivat vaihdella voimakkaasti riippuen siitä, miten suurimpien yritysten isot tilaukset kirjautuvat.

Vienti kasvoi tammi-kesäkuussa voimakkaasti Sisä-Savon ja Kuopion, seuduilla. Sisä-Savon seutu ylsi 64,0 %:n ja Kuopion seutu 42,1 %:n kasvuun. Ylä-Savossakin viennin kehitys oli hyvällä tasolla (18,4 %) ja on palattu kasvu-uralle heikon 2020 vuoden jälkeen. Varkauden seudullakin vienti kasvoi alkuvuonna 13,0 %, kun vuonna 2021 vienti laski 17,4 %.

Palkkasummassa maltillisempaa kasvua

Alkuvuonna palkkasumma nousi Pohjois-Savossa 5,8 % ja koko maassa 7,2 %. Palkkasumma kasvoi kaikilla tarkastelussa mukana olevilla toimialoilla. Toimialoista ainoastaan yrityspalvelujen sekä kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminnan palkkasumma kasvoi Pohjois-Savossa koko maata hitaammin. Kasvulukuja vertaillessa on huomattava, että usean toimialan palkkasumma laski Pohjois-Savossa koko maan keskiarvoa enemmän vuonna 2020. Teollisuuden palkkasumma kasvoi Pohjois-Savossa 8,2 % ja koko maassa 6,7 %. Metalliteollisuuden palkkasumma kasvoi 9,9 %. Koko maassa kasvu oli samansuuruinen. Metsäteollisuuden palkkasumma nousi Pohjois-Savossa 10,4 % ja koko maassa 2,4 %. Kaupan, majoitus- ja ravitsemisalan palkkasumma kasvoi Pohjois-Savossa 6,5 % ja koko maassa 9,1 %. Yrityspalvelujen palkkasumma kasvoi Pohjois-Savossa jo seitsemättä vuotta. Alan palkkasumma kohosi alkuvuonna Pohjois-Savossa 3,5 % ja koko maassa 7,9 %.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla palkkasumma kasvoi kaikilla Pohjois-Savon seuduilla. Kuopion seudun palkkasumman kasvu, 6,5 %, oli maakunnan suurin. Varkaudessa ja Sisä-Savossa palkkasumma kasvoi noin 3,5 %, Ylä-Savon seudulla 5,8 % ja Koillis-Savossa 2,7 %. Kasvuprosentteja tarkastellessa on syytä huomioida, että palkkasumma laski vuonna 2020 kaikilla seuduilla paitsi Sisä-Savossa ja kasvu-uralle palattiin vuonna 2021.

Työttymyys laskusuunnassa

Pohjois-Savon työllisyysaste on tasaisesti vuosittain noussut vuodesta 2016 alkaen, lukuun ottamatta vuotta 2020, jolloin työllisyysaste pysyi edellisen vuoden tasolla. Työllisyysaste vuonna 2021 oli 70,9 % koko maan keskiarvon ollessa 72,3 % (vuosikeskiarvo). Pohjois-Savossa oli syyskuun lopussa työttömänä 9 760 henkilöä, mistä lomautettujen osuus oli 370. Työttömien osuus työvoimasta on 8,7 %, mikä on alin luku sitten vuoden 2008 ja 0,8 prosenttiyksikköä viime vuotta alhaisempi. Työttömien määrä maakunnassa on laskenut koko kuluvan vuoden ajan ja pysytellyt koronaa edeltävän vuoden 2019 alapuolella.

Pitkäaikaistyöttömiä Pohjois-Savossa on 3 900. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi loivaan laskuun jo noin vuosi sitten. Nyt pitkäaikaistyöttömiä on 12 % vähemmän kuin vuosi sitten. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleista miehiä on 68 % ja naisia 32 %. Kuitenkin nuorten pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Alle 25 -vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuun lopussa 261, mikä on 66 % enemmän kuin vuonna 2019. Työttömien nuorten määrät sitä vastoin ovat laskeneet jopa muuta työttömyyttä nopeammin. Nuoria alle 25-vuotiaita oli syyskuun lopussa työttömänä 1 200, mikä on 12 % vähemmän kuin vuosi sitten. Vieraskielisten työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana 22 %.

Talouskasvu pysähtyy vuonna 2023

Vahva alkuvuosi antoi hyvän lähtökohdan talouden kasvulle toisella loppupuoliskolla. Suomen pankin ennusteen mukaan talous kasvaa 2,2 % vuonna 2022. Suomen talouden kasvunäkymät ovat heikentyneet kesän aikana. Energiakriisi ja inflaation kiihtyminen kasvattavat taantuman uhkaa. Heikkenevän suhdanteen seurauksena talous supistuu 0,3 % vuonna 2023. Vuonna 2024 talouskasvu palaa ennusteen mukaan 1,1 prosenttiin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) ennusteet ovat samansuuntaisia. Palveluiden kulutuksen elpyminen nostaa kasvulukua vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna Suomen bkt:n kasvu jää nollaan.

Negatiiviset kasvuodotukset näkyvät myös Pohjois-Savon alueella. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön toteuttaman ja syyskuussa julkaiseman Pk-yritysbarometrin (n=198) mukaan Suhdannenäkymien saldoluku tippui tämän vuoden helmikuun plus seitsemän arvosta syksyn -14 saldolukuun. Liikevaihto-odotukset olivat tuloksissa kuitenkin vastaajien arvion mukaan positiivisia (saldoluku +7) samoin kuin henkilöstön kehitys. Ilonaiheita barometrin tuloksissa löytyi lisäksi yritysten yhteistyöstä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa, jossa Pohjois-Savo päihitti valtakunnallisen tason. Elinkeinoelämän lokakuun suhdannebarometrin mukaan merkit taantumasta ovat entistä selvemmät.

Lisätietoja: Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen, e-mail: teemu.juntunen(at)pohjois-savo.fi, puh. 044 714 2670

Takaisin edelliselle sivulle