Pohjois-Savon talous kääntyi vuonna 2021 kasvuun. Koronapandemian talousvaikutukset alueella ovat koko maata vähäisemmät, ja viime vuonna tilanteeseen pystyttiin sopeutumaan edellisvuotta paremmin. Pohjois-Savon liikevaihto ja vienti ylsivät 15 vuoden seurantajakson ennätyksiin, ja maakunnan osuus koko maan viennistä nousi. Keskuskaupunki Kuopio kehittyi vahvasti, ja vientiteollisuuden menestys nostaa edelleen Sisä-Savon ja Ylä-Savon seutuja. Merkittävin viennin kasvuala oli mekaaninen metsäteollisuus, mutta myös terveysteknologia osoitti hyviä lukuja. Palkkasumma ja työllisyys kohenivat, ja työvoiman kysyntä jatkuu vilkkaana.

Pohjois-Savon liikevaihdon ja viennin arvot v. 2021 korkeampia kuin koskaan aikaisemmin

Pohjois-Savon liikevaihto kääntyi 8,4 % kasvuun edellisen vuoden notkahduksen (-0,3 %) jälkeen. Vuonna 2021 Pohjois-Savon kaikkien toimialojen yhteenlaskettu alv:n alainen liikevaihto oli 14,6 mrd. €. Luku on korkeammalla tasolla kuin kertaakaan 15 v. seurannan aikana 2006–2021.

Vertailun vuoksi koko maassa liikevaihto kasvoi 10,6 %, mutta nousu tapahtui edellisvuoden -4,2 % liikevaihdon laskua vasten. Pohjois-Savo lähti koronakriisiin vahvoista asemista, ja monipuolisesta elinkeinorakenteesta johtuen koronapandemian vaikutukset maakunnassa jäivät kokonaisuudessaan maltillisiksi, vaikka arviossa onkin otettava huomioon palvelualojen vaikeudet.

Pohjois-Savon vienti vahvassa kasvussa

Vuonna 2021 Pohjois-Savon vienti kasvoi yhteensä 16,8 %, mikä vastaa hyvin koko maan lukua. Vuonna 2020 vienti heikkeni Pohjois-Savossa vähemmän (3,2 %) kuin koko maassa (7,8 %). Viennin arvo kasvoi vuonna 2021 368 milj. €, ja tämäkin arvo on korkein koko 15 v. seurantakaudella. Samalla aikavälillä Pohjois-Savon vienti on kasvanut (3,5 %) koko maan vientiä paremmin (1,3 %). Pohjois-Savon osuus koko maan viennistä on noussut viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Vienti kasvoi vuonna 2021 voimakkaasti kaikilla seuduilla Varkauden seutua lukuun ottamatta. Sisä-Savon seudulla vienti kasvoi eniten 62,9 %, Kuopion seudulla kasvu oli 30,5 % ja Ylä-Savossa 24,0 %. Viime vuonna Pohjois-Savon viennistä 34 % syntyi Kuopion seudulla, 25 % Ylä-Savossa, 25 % Varkauden seudulla ja 14 % Sisä-Savossa. Pitkällä ajanjaksolla Ylä-Savo on vahvistanut asemaansa vientivetoisena seutuna, sillä se on kaksinkertaistanut vientinsä 10 vuodessa. Vuonna 2021 vienti nousi eniten Sisä-Savossa, jopa 62,9 %, ja saavutti uuden huipputason. Sisä-Savon viennin pitkän aikavälin kasvu (7,8 %) on korkein Pohjois-Savon seuduista.

Toimialoista korostuu etenkin puutuote- ja huonekaluteollisuuden toimiala eli mekaaninen metsäteollisuus. Alan vienti kasvoi Pohjois-Savossa v. 2021 59,5 % ja pitkällä aikavälillä 15,8 %. Mekaanisen metsäteollisuuden kasvuun vaikuttaa merkittävästi rakennusalan korkeasuhdanne, joka on nostanut materiaalien hinnat korkealle. Toinen v. 2021 korkeaan kasvulukuun vaikuttava tekijä on edellisvuoden heikko kehitys (-1,6 %). Pohjois-Savon vahva vientiala metalliteollisuus puolestaan säilytti asemansa -0,5 %:n viennin muutoksella.

Pitkällä aikavälillä nopeimmin kasvava toimiala on Kuopion seudulle keskittynyt terveysteknologia. Viime vuonna sen vienti kasvoi 25,2 % ja sitä edellisenä vuotena 17,2 %. Alan vienti on lähes kaksinkertaistunut 10 vuodessa ja on nyt 36 milj. €. Pohjois-Savossa kasvua on ollut pitkällä aikavälillä keskimäärin 7,5 % vuodessa ja koko maassa 5,1 %.

Palkkasumma kasvoi ja työttömyys väheni

Palkkasumma kääntyi vuonna 2021 kaikkien toimialojen tarkastelussa 5,2 % kasvuun. Työllisyysaste nousi edellisvuoden 69,1 %:sta 70,9 %:iin, ja työttömyysaste aleni 13 %:sta 10,9 %:iin. Sekä työllisyysaste että työttömyysaste ovat hieman alhaisemmat kuin koko maassa (72,3 % ja 11,4 %). Nuorten työttömien määrä on peräti 27 % alhaisempi kuin vuosi sitten. Aleneviin työttömyyslukuihin vaikuttaa työvoiman vilkas kysyntä Pohjois-Savossa. Avoimia työpaikkoja oli Pohjois-Savon TE-toimistossa vuoden 2021 aikana 40 % edellistä vuotta enemmän.

Kehitysnäkymät ja haasteet

Työvoiman kysyntä Pohjois-Savossa on siinä määrin kova ja väestönkehitys maltillista, että myös talouden tulevaan kasvuun vaikuttaa työvoimapula. Vaikka koronapandemian vuonna 2020 aiheuttamasta kriisistä on selvitty ja viruksen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin löydetty keinoja, on huomioitava, ettei pandemia ole lopullisesti ohi. Kielteisin kehityskulku vuonna 2022 on ilman muuta Ukrainan sota, jolla on monenlaisia ja vaikeasti ennakoitavia talousvaikutuksia.

Pohjois-Savon aluetalouden vahvuus maailmanpolitiikan ja -talouden epävarmuuden oloissa on monipuolinen elinkeinorakenne, joka mahdollistaa sopeutumisen ja joustavuuden. Turvallisuus- ja huoltovarmuusnäkökohtien korostumiseen ja vihreän siirtymän edellyttämiin infrastruktuurien uudistamiseen liittyy maakunnan kannalta merkittäviä mahdollisuuksia. Niihin tarttumiseen pyrkii Pohjois-Savon liitto päivittäisessä työssään löytämään välineitä ja tilaisuuksia.

Tutustu kevään aluetalouskatsaukseen tarkemmin täältä.

Tarvittaessa lisätietoja antaa aluekehityspäällikkö Heikki Sirviö, heikki.sirvio (at) pohjois-savo.fi, puh. +358 44 714 2603

Takaisin edelliselle sivulle