Väestökehitys tammi-syyskuussa 2018 vain vähän edellistä vuotta parempi

Seurantakaudella pääosa opiskelijoiden muuttoliikkeestä on kirjautunut, minkä vuoksi nyt voidaan arvioida myös koko vuoden näkymiä.

Alkuvuonna 2018 Kuopion seudulla ei olla päästy vuosien 2011-2014 vuosien hyvään kasvuun, mutta kuitenkin viime vuotta paremmalle tasolle. Tammi-syyskuussa 2018 Kuopion väkimäärä kasvoi 484:lla, kun vuosi sitten kasvua oli 454. Vuoden 2016 tammi-syyskuussa Kuopion kasvu oli 830. Siilinjärvellä vähennystä alkuvuonna oli -6 henkeä, vuotta aikaisemmin -84.

Koko maakunnan väkimäärä väheni tammi-syyskuussa -645, vuosi sitten tähän aikaan -710 ja vuonna 2016 vain -63. Maan sisäinen muuttoliike oli -211 tappiolla (-297), siirtolaisia saatiin lisää 284 (287) ja kuolleita oli -718 enemmän (-700) kuin syntyneitä. Kuopion seutu on ainoa väestöään lisäävä seutu. Ylä-Savon ja Koillis-Savon tappiot ovat vähän pienentyneet, Varkauden seudun ja Sisä-Savon kasvaneet vuoden takaisesta.

Vain Kuopion väkimäärä on kasvanut ja Vieremän säilynyt ennallaan. Maan sisällä muuttovoittoa tämän vuoden aikana ovat saaneet Kuopio 405, Vesanto 14, Tervo 9 Kaavi 8 ja Tuusniemi 5. Vieremän muuttoliike oli tasapainossa. Syntyneitä on kuolleita enemmän vain Siilinjärvellä 32. Lähimpänä tasapainoa on Vieremä -5 syntyneiden enemmyydellään.

Kuopion kasvu perustuu muuttovoittoon, maan sisäisessä muutossa saatiin 405 voitto (383 aikaisemmin) ja siirtolaisissa 164 (152). Kuolleita oli -85 (-81) enemmän kuin syntyneitä. Siilinjärvellä tilanne oli päinvastoin: maan sisäisessä muutossa oli tappiota -61 (-171), siirtolaisissa oli voittoa 24 (33) ja syntyneitä oli 31 (54) enemmän kuin kuolleita. Kuopion viime vuosien työpaikkakasvu on perustunut rakentamiseen, hallinnollisiin palveluihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin, viihdepalveluihin sekä rahoitus- ja kiinteistöpalveluihin.

Ylä-Savossa väkimäärä väheni -517, vuotta aikaisemmin -574. Maan sisäinen muuttoliike oli tappiolla -295, vuotta aikaisemmin -320. Siirtolaisia saatiin lisää 34 (47). Kuolleiden määrä ylitti syntyneet -256:lla (-303). Muuttotappion vähenemisen vuoksi Lapinlahdella väestökehitys oli edellistä vuotta parempi, Keiteleellä ja Pielavedellä heikompi. Ylä-Savossa, varsinkin Vieremällä, teollisuuden viennin ja työpaikkojen kasvu on ollut hurjaa. Uutta työvoimaa tarvitaan. Vieremän väestökehitys on viime vuosina kohentunut.

Sisä-Savossa väkimäärä väheni -153 hengellä, vuosi sitten laskua oli -104 Maan sisäinen muuttotappio kasvoi -41:een, vuosi sitten tappio oli -10. Siirtolaisten määrä lisääntyi 32 (30). Kuolleita oli -144 enemmän (-124) kuin syntyneitä. Edellisestä vuodesta Suonenjoen ja Rautalammin pieni muuttovoitto on kääntynyt tappioksi. Vesannon ja Tervon pieni tappio on kääntynyt pieneksi voitoksi.

Koillis-Savossa väestö väheni alkuvuonna -103 (-132) kuntien välisen muuttoliikkeen tasapainon +/-0 ansiosta (-58 edellisen vuonna). Siirtolaisten määrä väheni -1. Kuolleita oli -102 enemmän kuin syntyneitä (-72).

Varkauden seudulla väestön väheneminen kiihtyi -350:een, vuosi sitten laskua oli -270. Varkauden maan sisäinen muuttotappio säilyi ennallaan alkuvuonna -123 (-128), mutta Leppävirran tappio kasvoi -96:een (+7). Siirtolaisten määrä lisääntyi seudulla 31 (25) ja kuolleiden enemmyys oli -162 (-174).

Viime vuoden heikko väestökehitys on jatkunut alkuvuoden aikana koko Itä-Suomessa, erityisesti Etelä-Savon kehitys on huono. Väestökato oli tammi-syyskuussa Etelä-Savossa -2027, Pohjois-Savossa -645, Pohjois-Karjalassa -450 ja Kainuussa -648. Etelä-Savossa Mikkelin väestö väheni -299, missä kuntien välinen muuttotappio oli -217 ja kuolleiden enemmyys -186. Savonlinnassa väestö väheni -903, missä kuntien välinen muuttotappio oli -690 ja kuolleiden enemmyys -235.

Uusimaa kasvoi 13509, Pirkanmaa 2953, Varsinais-Suomi 1213, Ahvenanmaa 244 ja Pohjois-Pohjanmaa 158.

Tällä hetkellä Suomessa maan sisäistä muuttovoittoa saavat vahvimmin Uusimaa (5159 ja siirtolaisia 5135) ja Pirkanmaa (2422ja siirtolaisia 713) sekä Varsinais-Suomi (818 ja siirtolaisia 1079). Syntyneitä on ollut kuolleita enemmän vain Uudellamaalla 3215, Pohjois-Pohjanmaalla 629, Keski-Pohjanmaalla 81, Pohjanmaalla 17 ja Ahvenanmaalla 9. Tammi-syyskuussa 2018 syntyvyyden lasku on jatkunut koko maassa.

Tarvittaessa lisätietoja aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen, jari.jaaskelainen@pohjois-savo.fi, puh. +358447142626.

Väestönmuutostaulukoihin pääset tästä.

 

 

 

 

Takaisin edelliselle sivulle