Pohjois-Savon liiton analyysin mukaan kuolleisuuden kasvu ja tulomuuttojen määrän lasku on kääntänyt maakunnan väkiluvun alkuvuonna takaisin laskuun. Nopeimmin laskevaan väestönkehitykseen voitaisiin vaikuttaa opiskelijoiden alueelle sitouttamisen kautta.

Pohjois-Savon väkiluku kutistui tammi-huhtikuun aikana 379 asukkaalla. Väkiluvun lasku oli samalla ajanjaksolla noin 160 henkeä vuonna 2021 ja 440 henkeä vuonna 2020. Vuosina 2015–2019 väkiluku laski keskimäärin 500 hengellä. Väestönkehitys näyttää hiipuneen viime vuodesta mutta jääneen kuitenkin koronapandemiaa edeltänyttä tasoa paremmaksi.

Väkiluvun laskua on alkuvuonna kiihdyttänyt kuolleisuuden kasvu ja kuntien välisten tulomuuttojen väheneminen. Kuolleiden määrä, 1147 henkeä, oli tammi-huhtikuun jakson korkein vuosina 1990–2022. Kuntien väliset tulomuutot vähenivät vuosiin 2020 ja 2021 verrattuna ja palasivat lähelle vuosien 2015–2019 keskimääräistä tasoa. Tämän myötä maan sisäinen muuttoliike kääntyi tappiolliseksi, kun vuotta aiemmin Pohjois-Savo sai muuttovoittoa.

Koronapandemian aikana on arveltu, että Pohjois-Savon väestönkehitystä on vahvistanut etäopintojen ja etätyön tuomat muutokset sekä osaltaan myös maakunnan yritysten nopea toipuminen koronasta, mikä on lisännyt työvoiman kysyntää alueella. Koronarajoitusten poistuminen onkin voinut vaikuttaa kuluvan vuoden väestönkehitykseen, kun etäopinnoista ja etätyöstä on voitu palata takaisin oppilaitoksiin ja työpaikoille. Toisaalta korona-ajan tuomat työnteon ja opiskelun muutokset näyttäisivät osittain tukevan Pohjois-Savon kehitystä, sillä Pohjois-Savosta muihin maakuntiin suuntautuvien lähtömuuttojen määrä on yhä laskenut edellisiin vuosiin verrattuna.

Pohjois-Savon väestönkehitys on tällä hetkellä sen verran maltillista ja työvoiman kysyntä siinä määrin kovaa, että väestönkehitys ja työvoimapula tulevat tulevaisuudessa vaikuttamaan osaltaan alueen kasvumahdollisuuksiin. Korkeasta ikärakenteesta ja matalasta syntyvyydestä johtuen alueen luonnollinen väestönkehitys on maakunnassa väistämättä laskusuuntainen. Paras keino vaikuttaa väestönkehitykseen siltä osin kuin se on mahdollista, olisi työvoiman kohtaantoon liittyvien ongelmien ratkaiseminen. Pohjois-Savon oppilaitoksilla on paikallisiin tarpeisiin sovitettua koulutusta, ja opiskelijoiden oppilaitoksiin rekrytointiin sekä harjoittelupaikkoihin ja oppilaitoksista työelämään siirtymisen haasteisiin kannattaa satsata. Samalla voidaan vaikuttaa sekä alueen väestönkehitykseen että yleiseen kehitykseen.

Väestönmuutokset tammi-huhtikuussa seuduittain

Pohjois-Savon väkiluku laski 379 asukkaalla. Syntyneiden määrä oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mutta kuolleiden määrä nousi reilulla 140 hengellä. Kuntien välisiä tulomuuttoja oli vajaat 160 vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta myös lähtömuuttojen määrä väheni 40:llä. Maahanmuuttoja oli 10 vähemmän ja maastamuuttoja vajaat 20 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaisnettomuutto jäi voitolle 113 henkeä, kun vuotta aiemmin muuttovoitto oli 256 henkeä.

Kuopion seudun väkiluku laski 51 asukkaan verran, kun vuosi sitten väkiluku kasvoi 84 hengellä. Kuopion kaupungin väkiluku laski 64 henkeä (vuosi sitten +49 henk.). Siilinjärvellä väkiluku kasvoi 13 henkeä (vuosi sitten +35 henk.). Seudun väkiluvun käänsi laskuun kuolleisuuden kasvu ja kuntien välisen muuttoliikkeen kääntyminen tappiolliseksi. Kuopion kaupunki jäi kuntien välisessä muuttoliikkeessä tappiolle 75 henkeä, kun viime vuonna tappio oli 9 henkeä. Siilinjärvi sai kuitenkin alkuvuonna maan sisältä muuttovoittoa 31 henkeä (vuosi sitten +23 henk.).

Ylä-Savon seudulla väkiluku laski 139 henkeä, kun vuotta aiemmin lasku oli 164 henkeä. Syntyneiden ja kuolleiden määrät pysyivät lähellä viime vuoden tasoa. Kuntien välinen muuttotappio kasvoi 41 henkeen (viime vuonna -13 henk.), mutta ulkomailta saatu muuttovoitto nousi reilulla 20 hengellä. Iisalmen väkiluku kasvoi alkuvuoden aikana 17 hengellä, kun viime vuonna väkiluku laski 36 henkeä. Väkiluvun käänsi kasvuun syntyneiden määrän kasvu, kuolleiden määrän lasku sekä muuttovoiton kasvaminen vuoden takaiseen verrattuna. Kuntien välistä muuttovoittoa saivat Ylä-Savossa Iisalmen ohella myös Sonkajärvi ja Vieremä.

Sisä-Savon väkiluku laski 69 hengellä, kun vuotta aiemmin kasvua oli 11 hengen verran. Väkiluku laski seudun kaikissa kunnissa. Väkiluvun käänsi laskuun muuttoliikkeen vaimeneminen sekä syntyneiden määrän lasku ja kuolleisuuden kasvu. Suonenjoki ja Vesanto saivat muuttovoittoa kuntien välisistä muutoista, mutta korkeasta ikärakenteesta johtuva kuolleisuus ylitti saadun muuttovoiton määrän.

Koillis-Savossa väestönkehitys oli lähes viime vuoden tasolla. Tuusniemi sai kuntien välistä muuttovoittoa 16 henkeä, mutta kokonaisuudessaan Koillis-Savo jäi kuntien välisessä muuttoliikkeessä voitolle 11 henkeä (vuosi sitten +2 henk.). Muuttovoitto ei riittänyt kattamaan syntyneiden ja kuolleiden välistä erotusta, ja seudun väkiluku laski 30 henkeä (vuosi sitten -26 henk.).

Varkauden seudun väestönkehitys heikkeni hieman viime vuodesta, ja väkiluku laski 90 henkeä (vuosi sitten -69 henk.). Väkiluvun laskua kiihdytti vuoden takaisesta kuolleisuuden kasvu sekä vähäisemmissä määrin ulkomailta saadun muuttovoiton pieneneminen. Kuntien välinen muuttovoitto nousi kuitenkin hieman. Varkauden kaupungin väkiluku laski 40 hengellä (vuosi sitten -49 henk.). Väkiluvun laskua hillitsi kuntien välisten tulomuuttojen määrän kasvu ja lähtömuuttojen määrän hienoinen lasku, ja kaupunki sai muuttovoittoa muista kunnista 39 asukkaan verran (vuosi sitten +23 henk.).

Koko maassa väkiluku kasvoi huomattavasti edellisvuotta vähemmän. Väkiluku kasvoi tammi-huhtikuussa 943 hengellä, kun vuotta aiemmin kasvu oli reilut 5 100 henkeä. Väkiluvun kasvua hidasti ennen kaikkea syntyneiden määrän lasku ja kuolleiden määrän kasvu. Syntyneitä oli yli 7000 henkeä kuolleita vähemmän, kun vuotta aiemmin syntyneiden määrä alitti kuolleiden määrän vain reilulla 2 400:lla.

Tutustu väestönmuutostilastoihin tarkemmin täällä.

Tarvittaessa lisätietoja antaa aluekehityspäällikkö Heikki Sirviö, heikki.sirvio (at) pohjois-savo.fi, puh +358 44 714 2603.

Analyysi perustuu Tilastokeskuksen tuottamiin väestönmuutosten ennakkotietoihin. Tilastoissa kokonaismuutos koostuu luonnollisesta väestönlisäyksestä, kokonaisnettomuutosta ja mahdollisesta korjaustermistä. Korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja.

Takaisin edelliselle sivulle