Väestö väheni vuonna 2018 Pohjois-Savossa 957 hengellä. Viime vuosi oli vain vähän edellistä vuotta parempi.

Maakunnan valopilkkuina Kuopio, Siilinjärvi ja Vieremä – Väestön keskittyminen Etelä-Suomeen jatkuu

Koko maakunnan väkimäärä väheni viime vuonna -957, vuotta aikaisemmin väki väheni -1123. Maan sisäinen muuttoliike oli -431 tappiolla (-603), nettomaahanmuutto oli 395 (367). Kuolleita oli -921 enemmän (-854) kuin syntyneitä. Kuopion seutu on ainoa väestöään lisäävä seutu. Ylä-Savon ja Koillis-Savon tappiot ovat vähän pienentyneet, Varkauden seudun ja Sisä-Savon kasvaneet vuoden takaisesta.

Vuonna 2018 Kuopion seudulla ei olla päästy vuosien 2011-2014 vuosien hyvään kasvuun, mutta kuitenkin vähän edellistä vuotta paremmalle tasolle. Vuonna 2018 Kuopion väkimäärä kasvoi 518:lla, kun vuosi sitten kasvua oli 469. Siilinjärvellä kasvua oli 18 henkeä, vuotta aikaisemmin väestö väheni -111.

Kuopion ja Siilinjärven ohella vain Vieremällä väestökehitys on lähellä tasapainoa, väki väheni vain -8 hengellä. Maan sisällä muuttovoittoa saivat Kuopio 383, Tuusniemi 9, Tervo 7, Lapinlahti 6 ja Vesanto 5. Syntyneitä on kuolleita enemmän vain Siilinjärvellä 53. Lähimpänä tasapainoa on Vieremä -5.

Kuolleiden enemmyys syntyneisiin verrattuna on kasvanut keskimäärin 70 hengellä vuodessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viime vuonna kuolleiden enemmyys oli -921, vuotta aikaisemmin -854. Syntyneitä oli viime vuonna 1954, vuotta aikaisemmin 2016. Syntyneiden määrä on laskenut jo useita vuosikymmeniä. Kuolleiden määrän kasvu on pitkällä aikavälillä ollut pienempää kuin syntyneiden määrän väheneminen.

Kuopion kasvu perustuu muuttovoittoon, maan sisäisessä muutossa saatiin 383 voitto (348 vuotta aikaisemmin) ja nettomaahanmuutto oli 229 (179). Kuolleita oli -94 (-55) enemmän kuin syntyneitä. Syntyvyyden laskun ja muuttovoiton pienenemisen lisäksi kuntaliitokset ovat vanhentaneet Kuopion ikärakennetta, millä on osansa heikentyneessä väestökasvussa.

Siilinjärvellä tilanne oli päinvastoin: maan sisäisessä muutossa oli tappiota -74 (-232), nettomaahanmuutto oli 39 (70), mutta syntyneitä oli 53 (63) enemmän kuin kuolleita.

Ylä-Savossa väkimäärä väheni -684, vuotta aikaisemmin -749. Maan sisäinen muuttoliike oli tappiolla -389, vuotta aikaisemmin -395. Nettomaahanmuutto oli 47 (57). Kuolleiden määrä ylitti syntyneet -342:lla (-384). Seudun viime vuoden vähän parempi väestökehitys perustuu kuolleiden määrän laskuun. Lapinlahti sai kuntien välillä 6 hengen muuttovoiton edellisen vuoden -104 tappion sijaan, mikä kohensi kunnan väestökehitystä (-72 / -190). Keiteleellä ja Pielavedellä viime vuosi oli taasen edellistä heikompi. Ylä-Savossa, varsinkin Vieremällä, teollisuuden viennin ja työpaikkojen kasvu on ollut hurjaa. Uutta työvoimaa tarvitaan, mutta se ei ole heijastunut koko väestökehitykseen Vieremää lukuun ottamatta.

Sisä-Savossa väkimäärä väheni -228 hengellä, vuosi sitten laskua oli -159. Maan sisäinen muuttotappio kasvoi -80:een, vuotta aikaisemmin tappio oli -42. Nettomaahanmuutto lisääntyi 35:een (24). Kuolleita oli -183 enemmän (-155) kuin syntyneitä. Edellisestä vuodesta Suonenjoen ja Rautalammin maan sisäinen muuttotappio on kasvanut, mikä selittää pääosin seudun heikentynyttä väestökehitystä. Vesannon ja Tervon muuttotappio on kääntynyt pieneksi voitoksi. Sekä kuolleiden että syntyneiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta.

Koillis-Savossa väestö väheni viime vuonna -144, mikä oli edellistä vuotta (-177) vähemmän. Tämän selittää kuntien välisen muuttotappion pienentyminen -8 henkeen edellisen vuoden -81 hengestä. Tuusniemi sai maan sisällä muuttovoittoa 9 henkeä. Kuolleiden enemmyys alueella kasvoi-142:een (-104).

Varkauden seudulla väestön väheneminen kasvoi -437:een, vuotta aikaisemmin laskua oli -396. Varkauden maan sisäinen muuttotappio säilyi edellisen vuoden tasolla -186 hengessä, mutta Leppävirran tappio kasvoi -77:een (+20). Nettomaahanmuutto säilyi edellisen vuoden tasolla +39 (+36). Kuolleiden enemmyys oli -213 (-219). Sekä syntyneiden että kuolleiden määrät laskivat edellisestä vuodesta.

Viime vuosien aikana heikko väestökehitys on jatkunut koko Itä-Suomessa, erityisesti Etelä-Savon ja Kainuun kehitykset ovat huonoja. Väestökato oli Etelä-Savossa -2554 (-1,7 %), Pohjois-Savossa -957 (-0,4 %), Kainuussa -874 (-1,2 %) ja Pohjois-Karjalassa -721 (-0,4 %).

Uusimaa kasvoi 17895, Pirkanmaa 3263, Varsinais-Suomi 1306, Pohjois-Pohjanmaa 341 ja Ahvenanmaa 326.

Tällä hetkellä Suomessa maan sisäistä muuttovoittoa saavat vahvimmin Uusimaa (6747, nettomaahanmuutto 7320) ja Pirkanmaa (2640, nettomaahanmuutto 965) sekä Varsinais-Suomi (950, nettomaahanmuutto 1364). Syntyneitä on ollut kuolleita enemmän vain Uudellamaalla 3828, Pohjois-Pohjanmaalla 643, Keski-Pohjanmaalla 47 ja Ahvenanmaalla 10.

Tarvittaessa lisätietoja aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen, jari.jaaskelainen@pohjois-savo.fi, puh. +358447142626.

Väestönmuutostaulukot löytyvät täältä.

Takaisin edelliselle sivulle