Työllisten määrä palasi koronaa edeltäneelle tasolle vuonna 2021
Väestön pääasiallista toimintaa ja taloudellista huoltosuhdetta kuvaavia tilastoja on päivitetty.
Pohjois-Savossa oli 100 500 työlliseen työvoimaan kuuluvaa henkilöä vuonna 2021. Työllisten määrä kasvoi vuodesta 2020 vajaalla 3 600 henkilöllä. Työllisten määrä kohosi jopa hieman koronaa edeltäneen tason yli.
Työllisyyden koheneminen nosti työllisyysastetta
Koronapandemia käänsi työllisyysasteen laskuun vuonna 2020. Vuonna 2021 työllisyysaste kääntyi takaisin kasvuun sekä Pohjois-Savossa että koko maassa. Pohjois-Savossa työllisyysaste oli Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan 70,8 %, mikä on korkein arvo vuoteen 1987 ulottuvassa tilastoaikasarjassa. Koko maan työllisyysaste oli 72,4 %. Koko maan työllisyysaste on edellisen kerran ollut tätä korkeampi vuonna 1990. Työllisyysaste on laskettu 18–64-vuotiaiden työllisten osuutena saman ikäisestä väestöstä.
Työllisyysaste parani Pohjois-Savossa kaikissa kunnissa yhtä lukuun ottamatta. Vuoteen 2020 verrattuna työllisten lukumäärä kasvoi Pohjois-Savossa 13 kunnassa, kun taas kuudessa kunnassa työllisten määrä laski. Lähes kaikissa näissä kunnissa työllisyysaste kuitenkin parani, sillä kunnan 18–64-vuotiaan väestön määrä supistui voimakkaammin kuin työllisten määrä, mikä riitti kääntämään työllisyysasteen kasvuun.
Pohjois-Savon kunnista korkein työllisyysaste oli Siilinjärvellä (77,9 %) ja Vieremällä (76,4 %) ja matalin Rautavaaralla (61,3 %) ja Tuusniemellä (61,7 %).
Työllisyysaste parani kaikissa maakunnissa vuonna 2021. Maakunnista korkein työllisyysaste oli Ahvenanmaalla (79,4 %) ja Pohjanmaalla (77,3 %) ja matalin Pohjois-Karjalassa (66,2 %) ja Etelä-Karjalassa (68,3 %). Pohjois-Savo sijoittui maakuntien välisessä vertailussa hieman keskijoukon alapuolelle.
Taloudellinen huoltosuhde koheni mutta tulevaisuuden uhkana väestön ikärakenteen muutos
Pohjois-Savossa taloudellinen huoltosuhde oli 147 vuonna 2021. Pohjois-Savon kunnista korkein taloudellinen huoltosuhde oli Rautavaaralla (237) ja Tuusniemellä (219) ja matalin Siilinjärvellä (130) ja Kuopiossa (132). Taloudellinen huoltosuhde kuvaa, kuinka monta työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa henkilöä on 100 työllistä kohden.
Koko maan taloudellinen huoltosuhde oli 133 vuonna 2021. Huoltosuhde parani kaikissa maakunnissa vuodesta 2020. Maakunnista heikoin taloudellinen huoltosuhde oli Pohjois-Karjalassa (167) ja Etelä-Savossa (165) ja matalin Uudellamaalla (114) ja Ahvenanmaalla (115). Pohjois-Savo sijoittui maakuntien välisessä vertailussa keskimmäiseksi.
Huoltosuhde heikkeni Pohjois-Savossa 2010-luvun alkupuoliskon, mutta hyvä taloudellinen kehitys käänsi huoltosuhteen laskuun vuodesta 2016 alkaen. Koronapandemian seurauksena heikentynyt työllisyys nosti taloudellista huoltosuhdetta hetkellisesti vuonna 2020, mutta myönteinen työllisyyskehitys vuonna 2021 kohensi taloudellisen huoltosuhteen paremmalle tasolle kuin kertaakaan 2010-luvun aikana.
Tulevaisuudessa huoltosuhdetta uhkaa nostaa vanhusikäluokan kasvu ja työikäisen väestön väheneminen. Toisaalta vanhusikäluokan kasvun vaikutusta taloudelliseen huoltosuhteeseen tasoittaa hetkellisesti syntyvyyden lasku ja lasten määrän väheneminen. Kuitenkin pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku pienentää tulevien vuosikymmenien työikäisten määrää. Väestön ikärakenteen muuttuessa taloudellisen huoltosuhteen ylläpito edellyttää työllisyysasteen nousua.
Taloudellista huoltosuhdetta kuvaava tilasto löytyy täältä.
Työvoimaa ja väestön pääasiallista toimintaa koskevat tilastot löytyvät täältä.
