Kone- ja energiateknologia Pohjois-Savossa
Kone- ja materiaaliteknologia-alan ytimen muodostaa yliopiston, ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun yhteenliittymä. Ekosysteemin kaksi toisiaan täydentävää kokonaisuutta ovat kone- ja laitevalmistuksen klusteri Kestech (ks. Kestech) ja materiaalitutkimuskeskus Materia (ks. Etusivu – materiakeskus.fi).
Toimialan näkymät
Teknologiateollisuudessa nykyinen tilauskanta on pitänyt tuotantoa yllä, mutta tilauskannat ovat lähteneet laskemaan. Odotettavissa on, että tilauskannat kääntyvät nousuun kesän 2024 aikana. Kysyntä voi kasvaa nopeasti, jolloin työvoiman saatavuus aiheuttaa toimialalla ongelmia. Teknologiateollisuudessa vihreä siirtymä ja EU-kestävyysraportointivelvollisuus todennäköisesti lisäävät myös alihankkijoiden tekemiä vihreään siirtymään liittyviä investointeja, viimeistään, kun alihankkijoiden hiilipäästöt lasketaan osaksi pörssiyhtiöiden hiilipäästöjä. (ks. Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2023 (valtioneuvosto.fi))
Työmarkkinanäkymät
Toimialalla on pulaa osaavasta työvoimasta. Erityisesti hitsaajista, koneistajista ja ohjelmointitaitoisista sovellussuunnittelijoista. EU-kestävyysraportointivelvollisuuden ja hiilijalanjäljen pienentämisen trendin vuoksi toimialalla tulee olemaan tarvetta lähitulevaisuudessa vastuullisuusasioiden- ja vähähiilisyydenasiantuntijoille sekä vihreään siirtymään sekä puhtaaseen energiaan liittyvään tutkimus, kehitys ja innovointi osaamiseen. Sähkötekniikan- ja vetyosaamisen tarpeet korostuvat tulevaisuuden vähähiilisessä teknologiateollisuudessa. Kansainvälisen työvoiman myötä, työpaikat tulevat monikulttuurisemmiksi. Lähes poikkeuksetta teknologiateollisuuden alalla tarvitaan kielitaitoa (suomi tai englanti) sekä osaamista monikulttuurisessa ympäristössä työskentelyyn. Toimialan työtehtävissä tarvitaan moniosaamista, joka mahdollistaa monipuolisten työtehtävien suorittamisen yhden rutiininomaisen työtehtävän sijaan. Asiantuntijatehtävissä tekoälyn hyödyntämiseen liittyvä osaamisen tarve tulee lisääntymään. Tuotantotyössä puolestaan automatisoitujen tuotantolinjastojen lisääntyessä tarvitaan robotiikka- ja automaatiosaamista. (ks. Työvoimabarometri (tyovoimabarometri.fi))
Työvoiman ennakoitu tarjonta (tulossa)
Työvoiman ennakoitu kysyntä (tulossa)
Syksyllä 2023 haastateltiin alan suurimpia pohjois-savolaisia työnantajia ja muutamia keskeisiä TKI-toimijoita keskipitkän aikavälin muutostekijöihin, osaamistarpeisiin sekä vihreän siirtymän mahdollisuuksiin liittyen. Alla yhteenveto tuloksista. Tulokset on pyritty järjestämään merkitävimmästä lähtien. Haastateltavia oli yhteensä 11, joista kahdeksan edusti yrityksiä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto viimeisimpien tilinpäätöstietojen mukaan oli noin 1,1 mrd. euroa ja ne työllistivät Suomessa noin 2600 henkilöä.
Merkittävimmät muutostekijät vuonna 2029-2034
Keskeisimmät osaamistarpeet vuonna 2029-2034
-
Vihreä siirtymä ja ympäristövastuu
Painotus ekologisiin ratkaisuihin ja ympäristön kestävyyteen.
-
Työvoimaan liittyvät kysymykset
Haasteet työvoiman saatavuudessa, väestön ikääntyminen ja tarve kansainvälisille rekrytoinneille.
-
Energia-alan muutos
Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin.
-
Teknologiset edistysaskeleet
Uusien teknologioiden, kuten antureiden, automaation ja seurantajärjestelmien kehittäminen ja niiden vaikutukset.
-
Digitalisaatio ja tekoäly
Kasvava kysyntä digitaalisille tuotteille ja tekoälyn rooli liiketoiminnan muutoksissa.
-
Työkulttuurin ja -käytäntöjen muutos
Työkulttuurin kehitys, työelämän pirstaloituminen ja monipuolisempi työvoima.
-
Globaalit trendit ja poikkeustilanteet
Taloustrendien vaikutukset tärkeille aloille sekä erilaiset ennakoimattomat kriisit.
-
Sääntelyn muutokset ja noudattaminen
Lainsäädännön vaikutukset ympäristö- ja kestävyyskäytäntöihin sekä yritysten kyky sopeutua niihin.
-
Sähköistyminen ja automaatiotekniikan
osaaminen nostettiin useiden vastaajien toimesta jopa tärkeimmäksi tulevaisuudessa. Osaaminen mahdollistaa tehokkaampien ja älykkäämpien järjestelmien kehittämisen ja käytön teollisuudessa.
-
Teknologia- ja IT-osaaminen
nousi monissa vastauksissa kasvavana tarpeena. Se käsittää taitoja, kuten data-analytiikkaa, ohjelmointia ja IT-järjestelmien hallintaa.
-
Ymmärrys vastuullisuudesta
ja kestävästä kehityksestä on yhä tärkeämpää. Tämä sisältää tietoisuuden ympäristövaikutuksista, eettisten periaatteiden noudattamisen ja kestävien käytäntöjen soveltamisen työssä.
-
Ammatilliset taidot ja kädentaidot
kuten hitsaus, koneistus ja asennus, säilyttävät arvonsa teknologian kehittyessäkin. Kyseiset osaamiset nousivat useissa vastauksissa ja ovat keskiössä monissa teollisuuden sektoreissa.
-
Monitaitoisuus ja joustavuus
ovat arvostettuja ominaisuuksia, kun työtehtävät monipuolistuvat ja työympäristöt muuttuvat.
-
Kansainvälisyys ja kielitaito
ovat entistä tärkeämpiä taitoja kasvavan kansainvälisen työvoiman tarpeen myötä. Tämä sisältää myös kyvyn toimia monikulttuurisissa ympäristöissä.
-
Tekoälyn hyödyntäminen
, automaation ymmärtäminen sekä soveltaminen ovat keskeisiä taitoja, kun yritykset pyrkivät tehostamaan toimintaansa ja luomaan älykkäitä ratkaisuja. Tämä osaaminen ei ole vain IT-asiantuntijoille, vaan se leviää laajemmalle työvoimaan.
-
Jatkuvan oppimisen ja sopeutumiskyvyn
merkitys korostuu nopeasti muuttuvassa työelämässä, jossa uusien taitojen omaksuminen ja olemassa olevien päivittäminen ovat välttämätöntä. Edellyttää myös työntekijöiltä oikeanlaista asennetta sekä valmiutta kohdata uusia haasteita.
-
Johtamis- ja projektinhallintataidot
ovat kysyttyjä taitoja erityisesti tuotannossa. Projektinhallintataitojen merkitys korostuu teollisuuden aloilla, jossa liiketoiminta on projektiluonteista.
Selkeimmät muutokset ammattiryhmien ja osaamistarpeiden suhteen vuonna 2029-2034
Vihreän siirtymän mahdollisuudet ja uhkatekijät Pohjois-Savossa
-
Automaation ja tekoälyn merkityksen kasvu
Teknologian rooli työtehtävissä kasvaa. Muutos vaatii työntekijöiltä kykyä sopeutua ja työskennellä uusien teknologioiden kanssa.
-
Asiantuntijaosaaminen korostuu
Yksinkertaisimpien työtehtävien vähentyessä tarve tiedon analysoimiselle ja datan hallinnalle kasvaa.
-
Manuaalinen työ tuotannossa vähenee
Manuaalikäyttöiset koneet ja niiden käyttöosaaminen tulee vähenemään.
-
Tiedon tallentaminen vähenee
Perinteiset tiedon tallentamiseen ja syöttämiseen liittyvät rutiininomaiset tehtävät vähenevät.
-
Oman alan tuntemus
Laajamittainen ja syvällisempi oman alan tuntemus korostuu.
-
Vihreä siirtymä, energiatehokkuus ja sähköistyiminen
Luovat uusia asiakastarpeita ja uusia mahdollisuuksia. Kyse on paljon energiaa käyttävästä alasta, joka luo mahdollisuuksia sekä vastuullisuuden että kustannustehokkuuden osalta.
-
Kotimaisuus
Suomessa tehdään jo nyt monia asioita hyvin, mikä luo mahdollisuuden olla edelläkävijä. Lisäksi alueella on jo valmiiksi paljon alan toimijoita, joiden fyysinen läheisyys voi myös luoda mahdollisuuksia.
-
Osaamisen kehittäminen ja yhteistyö
Alueella on jo toimijoita, jos osaajia ja osaamista vain löytyy. Yhteistyötä pitäisi kehittää sekä yritysten että oppilaitosten ja yritysten välillä. Tämä luo mahdollisuuden saada toimijat yhdessä viemään vihreää siirtymää eteenpäin.
-
Uusiutuvan energian investointien puute
Investointien tekemättä jääminen alueella tai valmistukseen liittyvien töiden siirtyminen ulkomaille voi olla merkittävä uhka. Uhka, että teollisuus siirtyy uusiutuvan energian perässä muualle.
-
Lainsäädäntö ja vaatimukset
Tämä korostuu erityisesti pk-sektorilla, jossa resurssit ovat rajallisemmat. Uhkana, ettei pystytä vastaamaan kasvaviin vaatimuksiin tai vaatimukset muodostuvat epäedulliseksi alalle. Alaa ei huomioida sääntelyssä.
-
Työvoimapula ja kehityksestä jälkeen jääminen
Työvoimaa ei ole riittävästi. Alueen toimijat eivät ymmärrä vihreän siirtymän vaikutuksia markkinoihin tarpeeksi hyvin. Asenteet eivät ole kehitykselle myönteisiä ja kehityksessä ei pysytä mukana.