Pohjois-Savon ympäristöstä
Pohjois-Savon maakunnan pinta-alasta lähes 18 % on vettä. Rantaviivaa on noin 16 000 km. Pohjois-Savon järvien ja jokien tila on pääsääntöisesti hyvä. Suurimmat haasteet ovat Iisalmen reitillä, jossa on sovitettava yhteen maatalouden toiminta ja kustannustehokkaat vesiensuojelutoimet. Pohjois-Savo on metsäinen maakunta: metsätalousmaata on 83 % maa-alasta.
Valtakunnalliset luonnonsuojeluohjelmat on Pohjois-Savossa käytännössä toteutettu ja uudet perustettavat suojelualueet ovat pääosin vapaaehtoisen METSO-ohjelman kohteita ja kaavojen suojelualuevarauksia. Luonnon monimuotoisuutta voidaan turvata myös metsätalouden ympäristötuella sekä luonnonhoitohankkeilla. Pohjois-Savossa oli vuoden 2015 loppuun mennessä perustettuja luonnonsuojelualueita yhteensä noin 26 300 hehtaaria. Pohjois-Savossa on yhdeksän valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä 2191,7 kt CO2-ekv vuonna 2018. Suurimmat päästöjä aiheuttaneet sektorit olivat tieliikenne (562,1 kt CO2-ekv, 26 %), lämmitys (451,7 kt CO2-ekv, 21 %) ja maatalous (445,4 kt CO2-ekv, 20 %). Maankäyttösektori oli 735,9 kt CO2-ekv nielu vuonna 2018. Maakunnan hiilitase vuonna 2018 oli siis positiivinen, ja maakunnan päästö oli 1455,8 kt CO2-ekv.
Pohjois-Savossa asuntorakentaminen oli huipussaan ennen 1990-luvun lamaa. Vuonna 1990 asuntotuotanto oli noin 3 400 kpl vuodessa, kun se vuonna 1996 oli vain noin 700. Sen jälkeen asuntotuotanto on vaihdellut, ollen keskimäärin noin 1 000 asuntoa vuodessa. Rakentaminen on ollut yksi Pohjois-Savon positiivisista vetureista teknologiateollisuuden ohella ja tämä on heijastunut mm. lisääntyneeseen alan työllisyyteen ja uusiin työpaikka-avauksiin.
