Alhainen syntyvyys ja kuolleisuuden kasvu ovat kuluvana vuonna painaneet Pohjois-Savon väkiluvun laskuun. Maakunnan muuttoliike on kuitenkin yhä plussalla heikentyneistä talousnäkymistä ja kotitalouksien lisääntyneestä varovaisuudesta huolimatta. Pohjois-Savon liiton analyysin mukaan kuluvan vuoden väestönkehitystä voi tätä taustaa vasten pitää edelleen kohtalaisen hyvänä.

Pohjois-Savon väkiluku laski tammi-syyskuussa 403 asukkaalla. Vuosina 2016–2020 väkiluku laski samalla ajanjaksolla keskimäärin 650 hengellä, mutta vuonna 2021 väkiluku kasvoi 390 hengen verran.

Väestönkehitystä heikentää Pohjois-Savossa alhainen syntyvyys ja kuolleisuuden kasvu. Elävänä syntyneitä oli tammi-syyskuun jaksolla 1407, mikä oli vajaat 90 lasta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuolleita oli 2478, mikä oli 200 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Syntyneiden määrä oli tammi-syyskuun jaksolla vuosien 1990–2022 toiseksi pienin ja kuolleiden määrä ylivoimaisesti suurin.

Osittain heikkoa luonnollista väestönkehitystä kompensoi muuttovoitto muualta Suomesta ja ulkomailta. Vaikka muuttovoitto muualta Suomesta laski vuoden 2021 ennätyksellisestä 709 hengestä 123 henkeen, oli muuttovoitto edelleen kolmanneksi suurin vuosina 1990–2022. Nettomaahanmuutto, 495 henkeä, oli vuosien 1990–2022 korkein. Kuntien välistä muuttovoittoa Pohjois-Savossa sai vain Kuopio, mutta ulkomailta muuttovoittoa saivat lähes kaikki kunnat.

Kokonaisuudessaan tammi-syyskuun luvut jatkavat pidempiaikaista väestönkehityksen trendiä. Alhainen syntyvyys ja väestön ikääntymisestä seuraava kuolleisuuden kasvu vähentävät väistämättä väestöä. Vaikka yleiset talousnäkymät ovat heikentyneet, korot nousseet, asuntomarkkinat hiljentyneet ja kotitalouksien varovaisuus lisääntynyt, on muuttoliike Pohjois-Savossa pysynyt edelleen plussalla ja Kuopion vetovoima korkeana. Tätä taustaa vasten Pohjois-Savon kuluvan vuoden väestönkehitystä voi pitää edelleen vähintään kohtalaisen hyvänä.

Väestönmuutokset tammi-syyskuussa seuduittain

Kuopion seudun väkiluku kasvoi 854 hengellä (vuosi sitten +1294). Kuopion kaupungin väkiluku kasvoi 856 hengellä (vuosi sitten +1260). Siilinjärven väkiluku laski 2 asukkaalla (vuosi sitten +34). Kuopion kaupunki sai kuntien välisissä muutoissa voittoa 671 henkeä (vuosi sitten +1018). Kuopion vetovoima on pysynyt edelleen hyvällä tasolla, ja kaupungin saama muuttovoitto oli Suomen kunnista viidenneksi suurin. Siilinjärvellä kuntien välinen muuttoliike jäi yhden hengen verran tappiolle (vuosi sitten +10). Syntyneitä oli Kuopion seudulla vajaat 70 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuolleiden määrä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna 75 hengellä.

Ylä-Savossa väkiluku laski 570 hengellä (vuosi sitten -429). Syntyneitä oli noin 15 henkeä vähemmän ja kuolleita 80 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuntien välinen muuttotappio kasvoi 283 henkeen (vuosi sitten -192), mutta ulkomailta saatu muuttovoitto nousi noin 15 hengellä. Iisalmen väkiluku laski tammi-syyskuussa 95 hengellä, kun viime vuonna väkiluku laski noin 120 hengellä. Väestönkehitystä kohensi ulkomailta saadun muuttovoiton kasvu ja kuntien välisen muuttotappion hienoinen pieneneminen.

Sisä-Savon väkiluku laski 245 hengellä (vuosi sitten -82). Väestönkehitystä heikensi ennen kaikkea kuntien välisen muuttotappion kasvaminen viime vuoden yhdestä hengestä 107 henkeen. Myös syntyneiden määrän lasku ja kuolleiden määrän kasvu verottivat väkilukua.

Koillis-Savossa väkiluku laski 132 asukkaalla (vuosi sitten -82). Tuusniemellä kuntien välinen muuttoliike jäi tasapainoon, mutta seututasolla muuttoliike oli 38 henkeä tappiolla. Osaltaan väestönkehitystä heikensi myös syntyneiden määrän lasku ja kuolleiden määrän kasvu.

Varkauden seudun väestönkehitys pysyi täsmälleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, ja seudun väkiluku laski 310 hengellä. Syntyneiden ja kuolleiden määrä, kuntien välinen muuttoliike ja nettomaahanmuutto olivat seututasolla lähes vuoden takaisissa lukemissa. Varkauden kaupungin väkiluku laski 144 hengellä (vuosi sitten -194). Väestönkehitystä paransi erityisesti kuntien välisen muuttotappion pieneneminen 10 henkeen (vuosi sitten -62).

Koko maan väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa vajaalla 11 000 hengellä, kun vuotta aiemmin kasvu oli lähes 13 500 henkeä. Väkiluvun kehitystä heikensi ennen kaikkea syntyneiden määrän lasku ja kuolleiden määrän kasvu. Syntyneitä oli reilut 3500 vähemmän ja kuolleita yli 4200 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Syntyneitä oli koko maassa lähes 12 000 henkeä vähemmän kuin kuolleita. Väkiluvun käänsi tästä huolimatta kasvuun ulkomailta saatu 21 200 hengen muuttovoitto.

Tutustu väestönmuutostilastoihin tarkemmin täällä.

Tarvittaessa lisätietoja antaa tietopalvelu- ja kuntatalousasiantuntija Maarit Intke, maarit.intke (at) pohjois-savo.fi, puh. +358 44 714 2617.

Analyysi perustuu Tilastokeskuksen tuottamiin väestönmuutosten ennakkotietoihin. Tilastossa kokonaismuutos koostuu luonnollisesta väestönlisäyksestä, kokonaisnettomuutosta ja mahdollisesta korjaustermistä. Korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja.

Takaisin edelliselle sivulle