Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Pohjois-Savon väkiluku kasvoi tammi-lokakuussa 371 hengellä. Vuonna 2020 väkiluku laski samalla ajanjaksolla noin 580 ja vuosina 2017–2019 jopa 840–1 080 henkeä.

Maakunnan väkilukua on kasvattanut muuttovoitto. Pohjois-Savo sai tammi-lokakuussa muuttovoittoa muualta Suomesta 796 henkeä (vuosi sitten tappio -79 henkeä). Muuttovoitto oli tammi-lokakuun jakson korkein vuoteen 1990 ulottuvalla seurantakaudella. Muuttoliikkeessä näkyy sekä Pohjois-Savon ulkoisen vetovoiman että sisäisen pitovoiman kasvu. Tulomuuttoja muualta Suomesta oli noin 750 enemmän kuin vuosi sitten, kun taas lähtömuuttoja oli noin 120 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomailta Pohjois-Savo sai muuttovoittoa 465 henkeä (vuosi sitten 399).

Muuttovoiton tuomaa väkiluvun kasvua verotti ikärakenteesta johtuva kuolleisuus. Kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän 882 hengellä (vuosi sitten 902). Kuluvana vuonna syntyvyydessä on kuitenkin näkynyt selvää piristymistä, ja syntyneitä oli tammi-lokakuun jaksolla lähes sata henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuolleiden määrä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna noin 80 hengellä.

Väestönmuutokset seuduittain tammi-lokakuussa

Kuopion seudun väkiluku kasvoi 1 339 hengellä (vuosi sitten 729). Kuopion kaupungin väkiluku kasvoi 1 281 hengellä (vuosi sitten 870) ja Siilinjärven 58 hengellä (vuosi sitten laskua -141). Kuopion väkilukua kasvatti etenkin muista kunnista saatu muuttovoitto (1 056, vuosi sitten 673), joka oli tammi-lokakuun jakson suurin vuosina 1990–2021. Ulkomailta Kuopio sai muuttovoittoa 297 henkeä (vuosi sitten 198). Väkiluvun kasvua verotti kuolleiden enemmyys (59 henkeä, vuosi sitten 1). Siilinjärven väkilukua kasvatti luonnollinen väestönlisäys (17 henkeä), muuttovoitto muista kunnista (29 henkeä) ja muuttovoitto ulkomailta (8 henkeä). Etenkin kuntien välinen muuttotase on kohentunut Siilinjärvellä, sillä vuosi sitten muuttoliike oli tappiolla 198 henkeä.

Ylä-Savon väkiluku laski 469 hengellä (vuosi sitten 626), mikä oli selvästi viime vuosia vähemmän. Ylä-Savon tappio maan sisäisessä muuttoliikkeessä oli 175 henkeä, kun vuotta aiemmin tappio oli 306. Vieremällä kuntien välinen muuttoliike oli tasapainossa, ja myös Pielaveden muuttoliike oli lähes tasapainossa. Sekä syntyneiden että kuolleiden määrä laski Ylä-Savossa, ja kuolleiden määrä ylitti syntyneet 357 hengellä (vuosi sitten 394). Ulkomailta Ylä-Savo sai muuttovoittoa 61 henkeä (vuosi sitten 74). Iisalmen väkiluku laski 143 hengellä (vuosi sitten 160). Kuntien välinen muuttoliike oli Iisalmessa viime vuoden tasolla, mutta ulkomailta saatu muuttovoitto pieneni 17 hengellä. Kuolleiden määrä laski vuoden takaiseen verrattuna reilun 30 hengen verran, ja syntyneitä oli kuusi enemmän kuin vuotta aiemmin.

Myös Sisä-Savossa väestönkehitys oli viime vuosia parempi, ja väkiluku laski 55 hengellä (vuosi sitten 224). Suonenjoki, Rautalampi ja Vesanto saivat muuttovoittoa muista kunnista, ja Tervossakin muuttoliike jäi lähes tasapainotilaan. Koko seutukunnassa maan sisäinen muuttovoitto oli 33 henkeä (vuosi sitten tappio -78), ja ulkomailta saatu muuttovoitto kohosi 31 henkeen (vuosi sitten 10). Lisäksi Sisä-Savon väestönkehitystä kohensi syntyneiden määrän kasvu 15 hengellä ja kuolleiden määrän pieneneminen 20 hengellä. Suonenjoen väkiluku laski 20 hengellä (vuosi sitten 117). Väestönkehitystä kohensi ennen kaikkea kuntien välisen muuttoliikkeen kääntyminen voitolliseksi. Myös Rautalammilla muuttoliike on piristynyt kuluvana vuonna huomattavasti, ja kunnan väkiluku on laskenut vain kahden hengen verran.

Koillis-Savossa väkiluku laski 86 henkeä (vuosi sitten 157). Tappio kuntien välisissä muutoissa pieneni viiteen henkeen, kun vuosi sitten tappio oli 56 henkeä. Kaavi jäi kuntien välisessä muuttoliikkeessä yhden hengen ja Tuusniemi kuusi henkeä voitolle. Syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus koheni Koillis-Savossa hieman vuoden takaisesta, ja kuolleita oli 88 henkeä syntyneitä enemmän (vuosi sitten 102). Myös nettomaahanmuutto kasvoi yhdeksällä hengellä vuoden takaiseen verrattuna.

Varkauden seudun väkiluku laski 358 hengellä (vuosi sitten 304). Syntyneiden määrä kasvoi kuitenkin kaikissa kunnissa, ja yhteensä syntyneitä oli seudulla 32 enemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan kuolleiden määrä kasvoi noin 60 hengen verran, ja syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus heikkeni 274 henkeen (vuosi sitten 247). Lisäksi väkilukua laski maan sisäisen muuttotappion kasvu (142, vuosi sitten 114). Nettomaahanmuutto pysyi kuitenkin viime vuoden tasolla. Varkauden kaupungin väkiluku laski 233 hengellä (vuosi sitten 192). Kuntien välinen muuttoliike pysyi lähes viime vuoden lukemissa, mutta nettomaahanmuutto oli 14 henkeä pienempi kuin vuotta aiemmin. Syntyneiden määrä kasvoi vuoden takaisesta viidellä hengellä, mutta kuolleiden määrän kasvu oli lähes 30 henkeä.

Väkiluku kasvanut kuluvana vuonna kahdeksassa maakunnassa

Koko maan väkiluku kasvoi tammi-lokakuussa 14 304 hengellä (vuosi sitten 7 901). Väkiluku kasvoi kahdeksassa maakunnassa: Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla ja Keski-Suomessa. Vuoden takaiseen verrattuna väestönkehitys on kohentunut kaikissa muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla. Itä-Suomen maakuntien (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu) yhteenlaskettu väestönmuutos (väkiluvun lasku 917 henkeä) oli tammi-lokakuun jakson paras vuoden 1994 jälkeen.

Tutustu maakuntien ja Pohjois-Savon kuntien tuoreimpiin väestönmuutostilastoihin täällä.

Huom! Tilastossa kokonaismuutos koostuu luonnollisesta väestönlisäyksestä, kokonaisnettomuutosta ja mahdollisesta korjaustermistä. Korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja.

Tarvittaessa lisätietoja antaa tietopalvelu- ja kuntatalousasiantuntija Maarit Intke, maarit.intke (at) pohjois-savo.fi, puh. +358 44 714 2617.

Takaisin edelliselle sivulle