Korona ei muuttanut pendelöinnin isoa kuvaa Pohjois-Savossa
Pohjois-Savon työllisestä työvoimasta 74 % työskenteli asuinkunnassaan ja 26 %:lla työpaikka sijaitsi asuinkunnan ulkopuolella vuonna 2020. Osuudet pysyivät samalla tasolla kuin koronaa edeltävinä vuosina.
Oman asuinkuntansa alueella työskentelivät eniten kuopiolaiset (84,6 % työllisestä työvoimasta), varkautelaiset (78,8 %) sekä iisalmelaiset ja keiteleläiset (78,3 %). Eniten asuinkunnan ulkopuolelle pendelöitiin Siilinjärveltä (59,8 % työllisestä työvoimasta), Tervosta (52,0 %) ja Joroisista (51,3 %).
Vuoteen 2019 verrattuna oman asuinkunnan alueella työssäkäyvien osuus kasvoi eniten Tuusniemellä (3,0 %-yksikköä), Keiteleellä (2,5 %-yksikkö) ja Tervossa (2,3 %-yksikköä). Oman asuinkunnan ulkopuolella työssäkäyvien osuus nousi eniten Pielavedellä (3,3 %-yksikköä) ja Vieremällä (1,9 %-yksikköä). Muutokset heijastavat kuntien työpaikkakehitystä. Keitele, Tervo ja Tuusniemi olivat Pohjois-Savon ainoat paikkakunnat, joilla työpaikkojen määrä lisääntyi vuonna 2020. Vieremän ja Pielaveden työpaikkojen määrän suhteelliset laskut olivat puolestaan Pohjois-Savon kunnista suurimpien joukossa.
Pohjois-Savossa työssäkäyntiliikenne oli vuonna 2020 edellisvuosien tapaan vilkkainta Kuopion ja Siilinjärven välillä. Siilinjärveltä pendelöi Kuopioon reilut 4500 ja Kuopiosta Siilinjärvelle reilut 2600 työssäkäyvää. Pendelöinti säilyi vilkkaana myös Varkauden seutukunnassa. Leppävirralta pendelöi Kuopioon reilut 650 ja Varkauteen 570 työssäkäyvää. Joroisista puolestaan pendelöi Varkauteen noin 560 työssäkäyvää. Ylä-Savossa suurimmat pendelöintivirrat kulkivat Lapinlahdelta Iisalmeen (517 työssäkäyvää), Lapinlahdelta Kuopioon (443) ja Iisalmesta Vieremälle (433).
Vuosien 2019 ja 2020 pendelöintiä vertaillessa lukumääräisesti suurimmat muutokset Pohjois-Savon sisällä tapahtuivat Siilinjärven ja Kuopion, Iisalmen ja Vieremän, Kiuruveden ja Vieremän, Varkauden ja Leppävirran sekä Pielaveden ja Keiteleen välillä. Siilinjärveläisiä kävi Kuopiossa töissä vajaat 130 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vieremällä kävi puolestaan töissä 120 iisalmelaista ja 75 kiuruveteläistä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Varkaudesta Leppävirralle pendelöiviä oli noin 50 vuoden takaista vähemmän. Sen sijaan Pielavedeltä Keiteleelle suuntautuva pendelöinti lisääntyi 50 työssäkäyvällä.
Pendelöinnin muutoksissa näkyy alueen työpaikkakehitys. Kuopiossa työpaikkojen määrän lukumääräinen lasku ja Vieremällä ja Leppävirralla työpaikkojen määrän suhteellinen lasku olivat maakunnan suurimpia, mikä näkyi pienenevinä pendelöintivirtoina. Sen sijaan Keiteleellä työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2020 hieman yli sadalla, mikä näkyi myös lisääntyneenä pendelöintinä.
Pohjois-Savon työpaikkaomavaraisuus oli 98,7 % vuonna 2020. Suurin työpaikkaomavaraisuus oli Keiteleellä (133,2 %). Yli sadan prosentin työpaikkaomavaraisuus oli Pohjois-Savon kunnista myös Vieremällä (127,5 %), Varkaudella (112,1 %), Iisalmella (109,1 %) ja Kuopiolla (104,1 %). Pienin työpaikkaomavaraisuus oli Tervolla (74,3 %), Joroisilla (76,2 %) ja Leppävirralla (76,7 %). Keiteleen työpaikkaomavaraisuus oli Manner-Suomen kunnista kolmanneksi korkein ja Vieremän viidenneksi korkein.
Tutustu pendelöintitilastoihin tarkemmin täällä.