Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Pohjois-Savon väkiluku laski 619 asukkaalla vuonna 2020. Väkiluvun lasku on varsin maltillinen, sillä väestötappio on vuosina 2017–2019 ollut 1 051–1 366 henkeä.

Viime vuosia pienempi väestötappio selittyy ennen kaikkea maan sisäisen muuttotappion merkittävällä kutistumisella. Pohjois-Savon tappio maan sisäisessä muuttoliikkeessä jäi 64 henkeen, kun tappio on viime vuosina vaihdellut 430–600 hengen välillä. Maan sisäinen muuttotappio pieneni suurimmassa osassa Pohjois-Savon kuntia, ja Vesanto onnistui kääntämään muuttoliikkeensä plussalle. Kuopion muuttovoitto on ennakkotietojen mukaan koko maan suurimpien joukossa.

Lisäksi siirtolaisuuden kautta saatu muuttovoitto kasvoi Pohjois-Savossa aiempiin vuosiin verrattuna. Muuttovoittoa kasvatti maastamuuttojen määrän huomattava lasku. Maahanmuuton myötä Pohjois-Savon kokonaisnettomuutto jäi 464 henkeä voitolliseksi. Maakunnan asukaslukua laski muuttovoitosta huolimatta kuolleiden enemmyys. Kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän 1 055 hengellä.

Koronavuosi sekoitti suurten kaupunkien muuttoliikettä – Kuopio voittajien joukossa

Koronavuosi muutti kuntien välistä muuttoliikettä koko maassa. Kuopion muuttovoitto kasvoi vuodesta 2019 yli sadalla hengellä, ja Kuopio kohosi Suomen kolmanneksi muuttovetovoimaisimmaksi kunnaksi Tampereen ja Vantaan jälkeen. Sen sijaan Helsingin ja Espoon muuttoliike kääntyi tappiolliseksi, ja Helsingin ja Espoon muuttotappiot olivat koko maan suurimmat, kun kaupungit olivat aiemmin muuttovetovoimaisimpien joukossa.

Kuopio pärjäsi kuntien välisessä muuttoliikkeessä huomattavasti muita Itä- ja Keski-Suomen kaupunkeja paremmin. Kuopion muuttovoitto oli 702 henkeä, kun Jyväskylän oli 394 ja Joensuun 15. Kajaani jäi tappiolle 136 henkeä ja Mikkeli 422. Kuntien välisten tulo- ja lähtömuuttojen määrä kasvoi valtaosassa Suomen suurimmista kaupungeista vuonna 2020. Kuopion muita parempi muuttomenestys näyttäisi perustuvan siihen, että Kuopiossa kasvua oli vain tulomuuttojen määrässä ja useista muista suurista kaupungeista poiketen lähtömuutot Kuopiosta laskivat vuoden takaiseen verrattuna. Jokin Kuopiossa on siis pitänyt vanhoja asukkaita ja vetänyt uusia asukkaita paremmin kuin muissa Itä- ja Keski-Suomen suurissa kaupungeissa sekä useissa muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Tarkemmat tiedot muuttaneiden taustoista selviävät kuitenkin vasta Tilastokeskuksen muuttoliiketilastosta, joka julkaistaan keväällä.

Kaupunkien vetovoima heikentyi, mutta muuttoliikkeen suunta ei kääntynyt maaseudulle

Korona ei kääntänyt muuttoliikettä kaupungeista maaseudulle, vaan kaupunki-maaseutu-luokituksen mukaan tarkasteltuna muuttovoittoa saivat vuonna 2020 vain kaupunkimaiset kunnat. Kaupunkimaisten kuntien muuttovoitto laski kuitenkin merkittävästi vuosiin 2018–2019 verrattuna. Vaikka muuttoliikkeen suunta ei kääntynyt kaupungeista pois, on maaseutualueiden tilanteessa havaittavissa kohenemista, sillä maaseutualueiden tappiot pienenivät huomattavasti aiemmista vuosista.

Kuntakokoluokittain yli 100 000 asukkaan kaupunkien saama muuttovoitto laski vuonna 2020 merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna. Vastaavasti pienempien kuntakokoluokkien muuttotappiot pienenivät ja 20 000–50 000 asukkaan kuntakokoluokassa muuttoliike kääntyi aiemmista vuosista poiketen jopa plussalle. Myös kuntakokoluokittainen tarkastelu vahvistaa, että kaupunkialueiden vetovoima vaikuttaisi heikentyneen ainakin väliaikaisesti aiempaan verrattuna, vaikka suuret kaupungit saivatkin yhä valtaosan muuttovoitosta.

Pohjois-Savon väestönmuutokset seuduittain vuonna 2020

Kuopion seutukunnan väkiluku kasvoi 791 asukkaalla. Kuopion väkiluku kasvoi 964 asukkaalla, joka on suurin kasvu vuoden 2014 jälkeen. Kuopiossa väkiluvun kasvu on yleensä tasaantunut syys-lokakuussa, mutta viime vuosista poiketen Kuopio jatkoi selvää kasvua loppuvuoden. Siilinjärvellä väkiluku laski 173 asukkaalla, kun vuosi sitten laskua oli 251. Väestötappiota pienentää etenkin kuntien välisen muuttotappion kutistuminen. Siilinjärven luonnollinen väestönlisäys painui kuitenkin negatiiviseksi ensimmäisen kerran vuodesta 1990 alkavan seurantakauden aikana.

Ylä-Savon seutukunnan väkiluku laski 738 henkeä, joka on 31 henkeä vuoden takaista enemmän. Väestötappiota kasvatti kuolleiden määrän kasvu, vaikka nettomaahanmuutto kasvoi ja kuntien välinen muuttotappio pysyi vuoden takaisissa lukemissa. Iisalmen väkiluku laski 241 asukkaalla, kun viime vuosina väkiluvun lasku on ollut 100–180 asukkaan välillä. Väkilukua laskee kuolleiden määrän ja kuntien välisen muuttotappion kasvu.

Sisä-Savon seutukunnan väestö väheni 249 asukkaalla. Kuntien välinen muuttotappio pieneni vuoden takaisesta, mutta kuolleiden määrän kasvu piti väestötappion vuoden takaisissa lukemissa. Suonenjoen väkiluku laski 126 asukkaalla, mikä on hieman viime vuosia enemmän. Väkilukua laski kuolleiden määrän ja kuntien välisen muuttotappion kasvu.

Koillis-Savon seutukunnan väkiluku laski 169 henkeä, mikä on 51 henkeä vuoden takaista vähemmän. Väestötappiota pienensi etenkin kuntien välisen muuttotappion pieneneminen sekä lisäksi syntyneiden määrän kasvu ja kuolleiden määrän väheneminen vuoden takaiseen verrattuna.

Varkauden seutukunnan väkiluvun lasku oli huomattavasti vuoden takaista pienempi. Seudun väkiluku laski 254 hengellä, kun vuotta aiemmin lasku oli 559 henkeä. Väestötappiota pienentää kuntien välisen muuttotappion kutistuminen sekä nettomaahanmuuton kääntyminen voitolliseksi. Varkauden kaupungin väkiluku laski 187 asukkaalla, kun vuotta aiemmin laskua oli 363. Väkiluvun pienempi lasku selittyy ennen kaikkea nettomaahanmuuton kääntymisellä voitolliseksi vuoden 2019 tappion jälkeen.

Koko maan väkiluku kasvoi 10 854 asukkaalla. Väkiluku kasvoi maahanmuuton myötä, sillä syntyneitä oli lähes 8 500 vähemmän kuin kuolleita. Maakunnista väkiluku kasvoi vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Vuoden takaiseen verrattuna on kuitenkin huomioitava, että väestönkehitys ja maan sisäinen muuttoliike kohenivat kaikissa muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla. Uudenmaan väestönkasvu oli vuonna 2020 vuoden takaista pienempi ja maan sisäinen muuttovoitto laski. Muissa maakunnissa väestötappiot puolestaan pienenivät tai maakunnan väkiluku kasvoi viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän ja lisäksi maan sisäinen muuttotappio pieneni tai muuttovoitto kasvoi vuoden takaista enemmän.

Tutustu maakuntien ja Pohjois-Savon kuntien tuoreimpiin väestönmuutostilastoihin täällä.

Kuntien väliseen muuttoliikkeeseen kuntakokoluokittain voit tutustua täällä.

Huom! Tilastossa kokonaismuutos koostuu luonnollisesta väestönlisäyksestä, kokonaisnettomuutosta ja mahdollisesta korjaustermistä. Korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja.

Tarvittaessa lisätietoja antaa tietopalveluasiantuntija Maarit Intke, maarit.intke(at)pohjois-savo.fi, puh. +358 44 714 2617.

Takaisin edelliselle sivulle