Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Pohjois-Savon väkiluku laski -406 henkeä tammi-huhtikuussa 2020 (vuosi sitten -618). Väkiluvun hitaampi lasku perustuu ennen kaikkea siirtolaisissa saadun muuttovoiton kasvuun ja tappion pienenemiseen maakuntien välisessä muuttoliikkeessä sekä vähemmissä määrin syntyneiden edellisvuotta suurempaan ja kuolleiden edellisvuotta pienempään määrään.

Maahanmuutto Pohjois-Savoon kasvoi ja maastamuutto Pohjois-Savosta laski edellisvuodesta, ja Pohjois-Savo sai siirtolaisissa voittoa 141 henkeä (vuosi sitten 29). Maakuntien välisessä muuttoliikkeessä Pohjois-Savo jäi tappiolle -169 henkeä, mutta tappio pieneni edellisvuoden -253 hengestä. Tappiota on pienentänyt Pohjois-Savoon suuntautuvien muuttojen hienoinen kasvu sekä Pohjois-Savosta poismuuttaneiden lievä lasku. Syntyneitä Pohjois-Savossa oli 595, joka on 28 enemmän kuin vuosi sitten. Kuolleita oli 971, joka on 10 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuolleita oli maakunnassa 376 enemmän kuin syntyneitä (vuosi sitten 394). Syntyneitä oli kuolleita enemmän Pohjois-Savon kunnista Siilinjärvellä (6 henkeä) ja Sonkajärvellä (1). Väkiluku on tammi-huhtikuussa kasvanut Iisalmessa (14 henkeä) ja Siilinjärvellä (5).

Kuopion seudulla väestönkehitys on edellisvuotta paremmalla tasolla. Kuopion seutukunnan väkiluku laski -42 henkeä, kun vuosi sitten laskua oli -223. Kuopion kaupungin väkiluku laski -47 henkeä (vuosi sitten -172). Väkiluvun edellisvuotta hitaampaa laskua selittää kuntien välisen tulomuuton sekä maahanmuuton kasvu, maastamuuton väheneminen, syntyneiden edellisvuotta suurempi määrä sekä kuolleiden pienempi määrä. Siilinjärven väkiluku kasvoi 5 hengellä, kun vuosi sitten väkiluku laski -51 henkeä. Siilinjärvellä kuntien välinen muuttoliike oli tappiolla -28 henkeä (vuosi sitten -57), mutta siirtolaisissa saatu muuttovoitto 28 henkeä tasapainottaa kokonaisnettomuuton. Kuolleita oli Siilinjärvellä 51, joka on 17 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Syntyneiden määrä oli edellisvuoden tasolla, ja syntyneitä oli 6 enemmän kuin kuolleita.

Ylä-Savon seudulla väestönkehitys on hieman edellisvuotta parempi, ja väkiluku laski -148 henkeä (vuosi sitten -168). Ylä-Savo sai siirtolaisissa muuttovoittoa 36 henkeä (vuosi sitten 10), ja kuntien välisessä muuttoliikkeessä tappio pieneni -21 henkeen (vuosi sitten -45). Sekä syntyneiden että kuolleiden määrä kasvoi edellisvuodesta. Syntyneitä oli Ylä-Savossa 120 (vuosi sitten 105) ja kuolleita 280 (vuosi sitten 238). Kuolleita oli 160 enemmän kuin syntyneitä (vuosi sitten 133). Iisalmi sai kuntien välisessä muuttoliikkeessä voittoa 58 henkeä (vuosi sitten tappiota -11). Syntyneitä oli edellisvuotta vähemmän (42, vuosi sitten 48) ja kuolleita enemmän (104, vuosi sitten 75), mutta kuntien välinen muuttovoitto sekä siirtolaisissa saatu muuttovoitto kasvattivat Iisalmen väkilukua 14 hengellä (vuosi sitten tappiota -27).

Sisä-Savossa väkiluku laski -64 henkeä (vuosi sitten -55). Syntyneitä oli 24 (vuosi sitten 16) ja kuolleita 87 (vuosi sitten 78), ja kuolleita oli Sisä-Savossa 63 henkeä syntyneitä enemmän (vuosi sitten 62). Sisä-Savossa muuttoliike oli tasapainossa. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä tappiota tuli -5 henkeä, mutta siirtolaisissa saatiin vastaava määrä voittoa. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä sekä Rautalampi että Vesanto saivat kumpikin 4 henkeä voittoa.

Koillis-Savon seutukunnassa väestönkehitys on edellisvuotta heikommalla tasolla, ja väkiluku laski -84 henkeä (vuosi sitten -52). Syntyneiden määrä laski ja kuolleiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta, ja kuolleita oli 53 henkeä enemmän kuin syntyneitä (vuosi sitten 37). Kuntien välisessä muutossa Koillis-Savo jäi -33 henkeä tappiolle (vuosi sitten -15). Koillis-Savon kunnista Rautavaara sai kuntien välisessä muutossa voittoa 7 henkeä ja Tuusniemi 6, mutta Kaavi jäi tappiolle -46 henkeä (vuosi sitten -5). Seutukunnan nettomaahanmuutto säilyi edellisvuoden tasolla.

Varkauden seudulla väkiluku laski -68 henkeä (vuosi sitten -120). Syntyneitä oli 48 (vuosi sitten 58) ja kuolleita 141 (vuosi sitten 156), ja kuolleita oli 93 enemmän kuin syntyneitä (vuosi sitten 98). Varkauden seutu jäi kuntien välisessä muuttoliikkeessä 15 henkeä voitolle (vuosi sitten 4) ja siirtolaisissa seutukunta sai voittoa 9 henkeä (vuosi sitten tappiota -26). Varkauden kaupungissa väestönkehitys on lähes edellisvuoden tasolla, ja väkiluku laski -66 henkeä (vuosi sitten -67). Kuntien välinen muuttoliike oli lähes tasapainossa (-1 henkeä), kun vuosi sitten Varkaus sai muuttovoittoa 34 henkeä. Sen sijaan siirtolaissa Varkaus sai voittoa 8 henkeä, kun vuosi sitten tappiota tuli -31 henkeä. Syntyneiden ja kuolleiden määrä säilyi lähes edellisvuoden tasolla. Leppävirralla kuntien välinen lähtömuutto väheni vuodentakaisesta 53 hengellä, ja Leppävirta sai muuttovoittoa 16 henkeä (vuosi sitten tappiota -30).

Koko maan tasolla väestönkehitys on edellisvuotta parempaa, ja koko maan väkiluku kasvoi tammi-huhtikuussa 3 445 hengellä (vuosi sitten 356). Kuolleita oli 3 381 henkeä enemmän kuin syntyneitä, ja väkilukua nostaa tällä hetkellä vain maahanmuutto. Maahanmuuttoja oli 6 095 enemmän kuin maastamuuttoja. Väestönkasvu keskittyy erityisesti Uudellemaalle, joka oli vetovoimaisin maakunta sekä maakuntien välisessä muuttoliikkeessä että maahanmuutossa. Muita väkiluvultaan kasvaneita maakuntia olivat tammi-huhtikuussa Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Ahvenanmaa. Eniten väestöään menettivät lukumääräisesti Pohjois-Karjala (-442 henkeä), Pohjois-Savo (-406) sekä Etelä-Karjala (-379).

Kunta- ja maakuntakohtaiset tarkemmat tilastot väestönmuutoksista löytyvät täältä.

Tarvittaessa lisätietoja antaa tietopalveluasiantuntija Maarit Intke, maarit.intke (at) pohjois-savo.fi, puh +358 44 714 2617.

Huom! Tilastossa kokonaismuutos koostuu luonnollisesta väestönlisäyksestä, kokonaisnettomuutosta ja mahdollisesta korjaustermistä. Korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja.

 

Takaisin edelliselle sivulle