Tilastokeskuksen tutkimus yrittäjyydestä
Tutkimuksessa tutkittiin yrittäjien työmarkkina-asemaan ja työoloihin liittyviä piirteitä. Tulokset koskevat kaikkia yrittäjiä – niin maatalous- ja työnantajayrittäjiä kuin itsensätyöllistäjiäkin.
Yrittäjien määrä on pysynyt varsin tasaisena koko 2000-luvun, mutta yrittäjärakenteessa on tapahtunut selkeä muutos. Maatalousyrittäjien määrä on hiipunut lähespuoleen siinä missä muilla toimialoilla toimivien yksinyrittäjien – eli itsensätyöllistäjien– määrä on trendinomaisesti kasvanut. Itsensätyöllistäjien määrän kasvun takana voi olettaa olevan tiettyjen toimialojensisällä tapahtuneita muutoksia, kuten esimerkiksi media-alan murros tai rakennusalan alihankinnan lisääntyminen. Maatalousyrittäjien määrän laskuun on vaikuttanut niin Euroopan Unioniin liittyminen, tilakokojen suurentuminen, se, ettei tiloille ole löytynyt jatkajia suurten ikäluokkien eläköityessä, ulkomaankaupassa tapahtuneet muutokset ja viime vuosien haasteelliset sääolosuhteet.
Työnantajayrittäjien määrässä ei sen sijaan ole juuri tapahtunut muutosta. Tätä voi osaltaan selittää niin sanottu verkostomainen kasvu. Kun työtä on liikaa yhdelle, työntekijän palkkaamisen sijaan yrittäjä siirtääkin työtä toiselle yrittäjälle joko alihankintana tai houkuttelemalla mukaan uuden osakekumppanin. Yritysten tapa organisoida työtä on muuttunut; uudelleen organisoinnissa työtä ulkoistetaan ja alihankitaan. Tämä verkostoimainen vertikaalinen kasvu voi osaltaan selittää itsensätyöllistäjien määrän kasvua ja työnantajayrittäjyyden staattisuutta.
Näistä rakenteellisista muutoksista huolimatta yrittäjyys on edelleen hyvin miesvaltainen työnteon muoto. Naisten osuus kaikista yrittäjistä ei ole kasvanut juuri lainkaan parissakymmenessä vuodessa.
Lue lisää tilastokeskuksen tutkimuksesta.
