Maakunnan kokonaisnettomuutto jäi tammi-syyskuussa positiiviseksi ensimmäistä kertaa vuoden 2016 jälkeen

Pohjois-Savon väkiluku laski 582 henkeä tammi-syyskuussa 2020, kun vuotta aiemmin väkiluku laski 939 henkeä. Vuosina 2017 ja 2018 väkiluku laski vastaavana ajankohtana 694 ja 729 henkeä. Väkiluvun laskua hillitsi kolmeen viime vuoteen verrattuna muuttotappion pieneneminen maakuntien välisissä muutoissa sekä siirtolaisissa saadun muuttovoiton kasvaminen.

Pohjois-Savo jäi maan sisäisessä muuttoliikkeessä tappiolle 141 henkeä, kun viime vuonna tappio oli 392 henkeä. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä voitolle jäivät Kuopio, Rautavaara, Tuusniemi ja Leppävirta. Siirtolaisissa Pohjois-Savo jäi voitolle 363 henkeä (vuosi sitten 223). Ulkomailta muutti Pohjois-Savoon alkuvuonna 493 henkeä, kun vuotta aiemmin maahanmuuttoja oli 597. Erityisesti maastamuuttojen määrä putosi merkittävästi. Maastamuuttoja oli alkuvuonna 130, kun viime vuonna niitä oli 374. Pohjois-Savon kokonaisnettomuutto jäi 222 henkeä voitolle, kun kolmena viime vuonna kokonaisnettomuutto jäi tammi-syyskuussa tappiolliseksi.

Elävänä syntyneitä oli tammi-syyskuussa Pohjois-Savossa 63 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta vastaavasti kuolleiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 64 hengellä. Kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän 771 hengellä. Syntyneitä oli kuolleita enemmän vain Kuopiossa. Myös väkiluku kasvoi Pohjois-Savon kunnista tammi-syyskuussa ainoastaan Kuopiossa.

Kuopion seutukunnan kasvu jatkui Kuopion vetämänä, ja väkiluku kasvoi 545 hengellä (vuosi sitten 420). Kuopion kaupungin väkiluku kasvoi 715 hengellä (vuosi sitten 608). Siilinjärvellä väestönkehitys oli hieman edellisvuotta parempaa, mutta väkiluku laski tästä huolimatta 170 hengellä (vuosi sitten 188). Kuopion väestöä kasvatti kuntien välisissä muutoissa sekä siirtolaisissa saadut voitot, jotka olivat lähellä viime vuoden tasoa. Viime vuosista poiketen kaupungin väkilukua kasvatti hieman myös syntyneiden enemmyys. Syntyneitä oli 2 henkeä kuolleita enemmän, kun kolmena edellisenä vuonna luonnollinen väestönkehitys on ollut tammi-syyskuussa negatiivinen ja supistanut väkilukua 67–93 hengellä. Siilinjärvellä väkilukua laski 221 hengen tappio kuntien välisissä muutoissa. Tappio pieneni edellisvuodesta 12 hengellä. Kuolleita oli Siilinjärvellä 4 henkeä syntyneitä enemmän. Vielä 2010-luvulla syntyneiden määrä ylitti tammi-syyskuun jaksolla kuolleiden määrän jokaisena vuonna. Siirtolaisissa Siilinjärvi sai voittoa 57 henkeä, mikä oli hieman edellisvuotta (36) enemmän.

Ylä-Savossa väkiluku laski 575 hengellä, mikä on lähes viime vuoden tasolla (571). Tappio maan sisäisessä muuttoliikkeessä pienentyi 289 henkeen, ja tappio oli pienin vuoden 2014 jälkeen. Sen sijaan väkilukua laskee etenkin negatiivinen luonnollinen väestönkehitys. Syntyneitä oli 33 henkeä enemmän kuin viime vuonna, mutta kuolleita oli 108 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Siirtolaisissa Ylä-Savo sai voittoa 68 henkeä (vuosi sitten 19). Iisalmessa väestö väheni edellisvuotta enemmän, ja väkiluku laski 156 hengellä (vuosi sitten 95). Erityisesti kuolleiden määrä, 242 henkeä, kasvoi edellisvuodesta (171 henkeä), mikä painaa kaupungin väkilukua alas. Maan sisäinen muuttoliike jäi Iisalmessa tappiolle 59 henkeä ja siirtolaisissa voittoa saatiin 33 henkeä. Muuttoliike pysyi kokonaisuudessaan lähellä viime vuoden tasoa.

Sisä-Savossa väkiluku supistui 194 hengellä (vuosi sitten 207). Maan sisäinen muuttotappio laski edellisvuoden 104 hengestä 71 henkeen. Sisä-Savossa syntyneitä oli 5 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta kuolleiden määrä kasvoi samanaikaisesti. Kuolleiden määrä ylitti syntyneet 130 hengellä. Siirtolaisissa Sisä-Savo sai voittoa vain 9 henkeä, kun kolmena viime vuonna voitto on vaihdellut 17–29 hengen välillä. Suonenjoella väestötappio kasvoi hieman viime vuodesta, ja väkiluku laski 93 henkeä (vuosi sitten 86). Tähän vaikutti sekä kuolleiden määrän kasvu että tappion kasvu kuntien välisissä muutoissa. Lisäksi siirtolaisissa saatu muuttovoitto supistui hieman edellisvuodesta.

Koillis-Savossa väkiluku laski 129 henkeä, mikä on edellisvuotta vähemmän (vuosi sitten 165). Koillis-Savossa syntyneiden määrä laski ja kuolleiden määrä kasvoi, ja kuolleiden määrä ylitti syntyneet 94 hengellä (vuosi sitten 77). Sen sijaan tappio kuntien välisessä muuttoliikkeessä pienentyi merkittävästi, ja tappio jäi 37 henkeen (vuosi sitten 87). Rautavaara ja Tuusniemi jäivät tammi-syyskuussa kuntien välisessä muuttoliikkeessä voitolle, kun viime vuonna kummankin muuttoliike oli tappiollinen. Siirtolaisissa Koillis-Savo jäi voitolle 2 henkeä (vuosi sitten tappiota 1).

Varkauden seudulla väkiluvun lasku hidastui, ja väkiluku laski 229 hengellä (vuosi sitten 416). Väkiluvun laskua hidasti erityisesti kuntien välisen muuttotappion pieneneminen 80 henkeen (vuosi sitten 199). Myös nettomaahanmuutto kohentui viime vuodesta, ja seutu sai voittoa 53 henkeä (viime vuonna tappiota 2 henkeä). Sekä syntyneiden että kuolleiden määrä laski Varkauden seudulla. Kuolleiden määrä ylitti syntyneet 196 hengellä (vuosi sitten 215). Varkauden kaupungin väkiluku laski 189 henkeä (vuosi siten 242). Tappio kuntien välisessä muuttoliikkeessä kasvoi edellisvuoden 69 hengestä 89 henkeen, mutta nettomaahanmuutto jäi 48 henkeä voitolle, kun vuotta aiemmin se oli 29 henkeä tappiolla. Sekä syntyneiden että kuolleiden määrä laski hieman edellisvuodesta. Leppävirralla kuntien välinen tulomuutto oli lähes ennallaan, mutta kuntien välinen lähtömuutto vähentyi merkittävästi. Viime vuonna lähtömuuttoja oli vastaavana ajanjaksona 415, kun kuluvana vuonna niitä oli vain 284. Leppävirta jäi kuntien välisissä muutoissa voitolle 9 henkeä. Viime vuonna tappio oli 130 henkeä.

Maakuntien muuttoliike kohentunut Uuttamaata, Ahvenanmaata ja Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta

Koko maan väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 8 098 henkeä (vuosi sitten 6 314). Suomen väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän 5 579 hengellä. Syntyneitä oli kuolleita enemmän vain Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Tammi-syyskuussa väkiluku kasvoi kuudessa maakunnassa: Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Väkiluku laski maakunnista eniten Kymenlaaksossa (1 263 henkeä), Etelä-Savossa (1 185 henkeä) sekä Satakunnassa (1 102 henkeä).

Koronaan liittyvät matkustusrajoitukset sekä työmarkkinatilanne näkyvät koko maan tasolla kansainvälisen muuttoliikkeen osalta. Maahanmuuttojen määrä väheni edellisvuoteen verrattuna 2 908 ja maastamuuttojen määrä 4 656 kappaleella. Kuntien välisiä muuttoja Suomessa tehtiin kuitenkin tammi-syyskuussa 5 663 kappaletta enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tammi-syyskuussa maakuntien välisissä muutoissa voittoa saivat vain Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Keski-Suomi. Edellisvuoteen verrattuna maakuntien välinen muuttoliike kohentui kuitenkin kaikissa muissa maakunnissa kuin Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa ja Ahvenanmaalla. Uudellamaalla muuttovoitto pieneni 4 000 hengellä edellisvuoteen verrattuna ja Pohjois-Karjalassa ja Ahvenanmaalla muuttotappiot kasvoivat edellisvuodesta. Muissa maakunnissa muuttovoitot kasvoivat ja muuttotappiot pienenivät viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Tutustu Pohjois-Savon kuntakohtaisiin sekä maakuntakohtaisiin väestönmuutostilastoihin täällä.

Huom! Tilastossa kokonaismuutos koostuu luonnollisesta väestönlisäyksestä, kokonaisnettomuutosta ja mahdollisesta korjaustermistä. Korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja.

 Tarvittaessa lisätietoja antaa tietopalveluasiantuntija Maarit Intke, maarit.intke (at) pohjois-savo.fi, puh. +358 44 714 2617.

Takaisin edelliselle sivulle