Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Pohjois-Savon väkiluku laski -1 146 henkeä vuonna 2019 (vuosi sitten -1 051 henkeä). Väkiluku laski kaikissa Pohjois-Savon kunnissa lukuun ottamatta Kuopiota.

Pohjois-Savon väkiluvun lasku perustuu erityisesti negatiiviseen luonnolliseen väestönkehitykseen. Kuolleita oli koko maakunnassa 1 070 henkeä syntyneitä enemmän (vuosi sitten 918). Vaikka kuolleiden määrä on hieman pudonnut edellisvuodesta, syntyvyyden lasku painaa luonnollisen väestönkehityksen edellisvuosia negatiivisemmaksi. Vuonna 2019 Pohjois-Savossa syntyi 1 782 lasta, kun vuonna 2018 syntyneitä oli 1 966 ja vuonna 2010 vielä 2 497. Syntyneiden määrä laski Pohjois-Savossa vuoden takaisesta -9 %, kun koko maassa laskua oli -4 %. Negatiivisen luonnollisen väestönkehityksen ohella Pohjois-Savon väkilukua laskee kasvanut maan sisäinen muuttotappio. Pohjois-Savo jäi maan sisäisessä muuttoliikkeessä -518 henkeä tappiolle (vuosi sitten -436). Siirtolaisissa saatiin edellisvuotta enemmän voittoa, 479 henkeä (vuosi sitten 316), mutta tästä huolimatta kokonaisnettomuutto jää -39 henkeä tappiolliseksi.

Kuopion seudulla väestönkehitys on edellisvuoden tasossa ja seutukunnan väkiluku kasvoi 467 hengellä. Syntyneiden määrä seutukunnassa laski -8 % vuodesta 2018. Kuopion väkiluku nousi 711 hengellä (vuosi sitten 455). Nousu pohjautuu muuttovoittoon, sillä luonnollinen väestönkehitys on Kuopiossa negatiivinen. Kuolleiden määrä on hieman laskenut edellisvuodesta, mutta samaan aikaan myös syntyneiden määrä on laskenut, ja elävänä syntyneitä oli 987 (vuosi sitten 1 048). Kuolleita oli Kuopiossa 118 henkeä syntyneitä enemmän (vuosi sitten 92). Kuopion muuttovetovoima on parantunut edellisvuodesta, tulomuutto Kuopioon on hieman lisääntynyt ja vastaavasti lähtömuutto vähentynyt. Kuopio jäi voitolle maan sisäisessä muuttoliikkeessä 581 henkeä (vuosi sitten 378) ja siirtolaisissa voittoa tuli 275 henkeä (vuosi sitten 170). Siilinjärvellä väkiluku romahti -244 henkeä (vuosi sitten kasvua 17), ja väestötappio on vuosia 1980–2019 tarkastellessa kaikista suurin. Siilinjärven väkilukua painaa alas erityisesti kasvanut tappio maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Kuntien välinen tulomuutto Siilinjärvelle on laskenut melko tasaisesti vuodesta 2011 alkaen, ja vuonna 2019 kuntien välinen nettomuutto jäi -297 henkeä tappiolliseksi (vuosi sitten -76). Syntyneitä oli Siilinjärvellä ainoana Pohjois-Savon kuntana kuolleita enemmän, ja luonnollinen väestönlisäys oli 10 henkeä. Syntyneiden määrä on kuitenkin laskenut 2010-luvun alusta lähtien ja luonnollinen väestönlisäys on laskusuunnassa.

Ylä-Savon väkiluku laski -711 henkeä (vuosi sitten -680). Ylä-Savossa syntyi 335 lasta (vuosi sitten 402) ja kuolleita oli 398 syntyneitä enemmän (vuosi sitten 346). Ylä-Savossa syntyneiden määrä väheni -17 %. Muuttoliike on pysynyt lähes edellisvuoden tasolla, ja maan sisäisessä muuttoliikkeessä tappiota tuli -355 henkeä (vuosi sitten -383) ja siirtolaisissa voittoa 51 henkeä (vuosi sitten 45). Iisalmen väkiluku laski -105 henkeä, joka on hieman vähemmän kuin viime vuonna (-167). Väkiluvun laskua hillitsi erityisesti pienentynyt tappio maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Tappiota tuli vuonna 2019 yhteensä -53 henkeä, kun vuonna 2018 tappiota tuli -108 henkeä. Vieremällä kahtena aiempana vuonna lähes tasapainossa ollut muuttoliike on pudonnut negatiiviseksi, ja Vieremä jäi kokonaisnettomuutossa tappiolle -54 henkeä (vuosi sitten -4). Etenkin maan sisäinen tulomuutto Vieremälle on vähentynyt viime vuosista ja on pienin vuoden 2000 jälkeen. Lapinlahti on Ylä-Savon ainoa kunta, jossa syntyneiden lasten määrä, 67 henkeä (vuosi sitten 64), on edellisvuotta korkeampi.

Sisä-Savon väkiluku laski -243 henkeä (vuosi sitten -234). Maan sisäisessä muuttoliikkeessä tappio kasvoi -107 henkeen (vuosi sitten -84) ja siirtolaisissa saatu voitto laski edellisvuodesta 23 henkeen (vuosi sitten 33). Kuolleita oli Sisä-Savossa 153 henkeä syntyneitä enemmän (vuosi sitten 182). Syntyneitä oli Sisä-Savossa -26 % edellisvuotta vähemmän. Sisä-Savon kunnista vain Suonenjoen väkiluvun lasku on edellisvuotta maltillisempaa. Suonenjoen väkiluku laski -75 henkeä (vuosi sitten -121). Suonenjoella väkiluvun laskua on hillinnyt sekä kuolleiden määrän lasku että kuntien välisen muuttotappion pienentyminen.

Koillis-Savossa väestötappio on kasvanut edellisvuodesta, ja väkiluku laski -210 henkeä (vuosi sitten -151). Syntyneitä on kaikissa Koillis-Savon kunnissa edellisvuotta enemmän, yhteensä 35 henkeä (vuosi sitten 26). Kuolleiden määrä on puolestaan laskenut 5 hengellä edellisvuodesta, ja syntyneiden ja kuolleiden erotus on supistunut viime vuoden -140 hengestä -126 henkeen. Sen sijaan kasvanut muuttotappio laskee väkilukua, sillä maan sisäisessä muuttoliikkeessä Koillis-Savo jäi tappiolle -96 henkeä (vuosi sitten -7).

Varkauden seudulla väestönkehitys on edellisvuoden tasolla, ja väkiluku laski -449 henkeä (vuosi sitten -458). Syntyneiden määrä, 186 henkeä, on pysynyt Varkauden seudulla lähes ennallaan (vuosi sitten 190). Kuolleiden määrä on kuitenkin kasvanut edellisvuodesta, mikä painaa luonnollisen väestönkehityksen aiempaa negatiivisemmaksi. Varkauden väkiluku laski -252 henkeä, kun vuosi sitten laskua oli vielä -326, sillä tappio maan sisäisessä muuttoliikkeessä väheni edellisvuoden -187 hengestä -96 henkeen. Leppävirralla maan sisäinen tulomuutto on hiipunut ja lähtömuutto kiihtynyt, ja muuttoliike on -148 henkeä tappiolla (vuosi sitten -77).

Väkiluvun kasvu on hidastunut koko maan tasolla 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 2019 väkiluku kasvoi kuitenkin edellisvuotta enemmän, yhteensä 9 654 henkeä. Vuonna 2018 väkiluku kasvoi vain 4 789 hengellä, mutta esimerkiksi vuonna 2010 väkiluku kasvoi vielä lähes 24 000 hengellä. Väestö keskittyy tällä hetkellä etenkin Uudellemaalle sekä lisäksi Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Nämä alueet ovat vetovoimaisimpia sekä maan sisäisessä muuttoliikkeessä että maahanmuutossa. Määrällisesti väestöään menettivät eniten Etelä-Savo ja Kymenlaakso, jotka kärsivät myös suurimmat muuttotappiot.

Itä-Suomen (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu) väestötappiot ovat hieman pienentyneet edellisvuodesta, ja väkiluku laski -5 169 henkeä. Edellisvuoteen verrattuna väestötappiot ovat kuitenkin kasvaneet Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Savossa väkiluku laski -1 146, Etelä-Savossa -2 235, Pohjois-Karjalassa -1 051 ja Kainuussa -737 henkeä. Maan sisäinen muuttotappio on edellisvuotta suurempi ja tappio on -2 845 henkeä (vuosi sitten -2 729). Syntyneiden määrä laski Itä-Suomessa -9 % edellisvuodesta. Syntyvyyden laskun vuoksi luonnollinen väestönkehitys, -3 731 henkeä on edellisvuotta (-3 515) negatiivisempi, vaikka kuolleiden määrä on laskenut. Tilannetta tasoittaa hieman siirtolaisissa saatu edellisvuotta suurempi voitto 1 473 henkeä (vuosi sitten 959).

Kunta- ja maakuntakohtaisiin tarkempiin tietoihin väestönmuutoksista voit tutustua täällä.

Katsaus syntyvyyteen

Syntyneiden lasten määrä on laskenut Pohjois-Savossa 2010-luvulla lähes samaa tahtia kuin koko maassa, maakunnittain vertaillessa Pohjois-Savon tilanne ei siis ole poikkeuksellinen. Vuosina 2010–2018 syntyneiden määrä on laskenut Pohjois-Savossa -21,3 % ja koko maassa -22,0 %. Pohjois-Savossa 15–49-vuotiaan väestön määrä on vuosina 2010–2018 laskenut -6,6 % ja syntyneiden määrä on pudonnut -21,3 %. Sen sijaan Pirkanmaalla 15–49-vuotiaiden määrä on kasvanut 1,7 %, mutta syntyneiden määrä on laskenut suhteessa yhtä paljon kuin Pohjois-Savossa, yhteensä -21,6 %. Syntyneiden määrän muutos ei selity pelkästään väestörakenteella ja väestön ikääntymisellä, vaan taustalla vaikuttaa myös muita tekijöitä, joita Suomessa tulisi tarkastella

Syntyneiden määrän putoaminen Suomessa 2010-luvulla on EU-maiden suurimpia. Myös kokonaishedelmällisyysluku on Suomessa painunut alle EU-maiden keskiarvon. Vuonna 2017 syntyneitä oli EU-maissa -6,2 % vähemmän kuin vuonna 2010, kun Suomessa syntyneiden määrä romahti samana ajanjaksona -17,5 %. Ruotsissa syntyneiden määrä on pysynyt lähes ennallaan, ja Pohjoismaihin verrattuna syntyneiden määrä on laskenut Suomessa eniten. EU-maista Suomea enemmän syntyneiden määrä on romahtanut 2010-luvulla vain Irlannissa, Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa. Syntyneiden määrä on puolestaan noussut kuudessa EU-maassa.

Tarkemmat tiedot syntyneiden määrän muutoksista EU-maissa löytyvät täältä (pdf).

Katsaus muuttoliikkeeseen

Maakuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosien 2010 ja 2018 välillä yhteensä voitolle ovat jääneet vain Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa. Vastaavana aikana Pohjois-Savo on jäänyt tappiolle -1 468 henkeä. Pohjois-Savo on kuitenkin pärjännyt maakuntien välisessä muuttoliikkeessä verrattain hyvin: määrällisesti tarkasteltuna 12 maakuntaa on kärsinyt suuremman muuttotappion kuin Pohjois-Savo. Ikäryhmittäin tarkasteltuna Pohjois-Savo on jäänyt tappiolle 15–29-vuotiaissa ja yli 75-vuotiaissa muuttajissa, ja vastaavasti voittoa on saatu alle 15-vuotiaissa ja 30–74-vuotiaissa muuttajissa. Muuttaminen on kuitenkin vilkkainta 15–29-vuotiaiden ikäluokissa, mikä selittää Pohjois-Savon muuttotappiota. Pohjois-Savo menettää väestöään muuttoliikkeessä etenkin Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Keski-Suomeen. Muuttovoittoa puolestaan saadaan etenkin Etelä-Savosta, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta. Tulevaisuudessa Pohjois-Savo ei kuitenkaan pysty enää nojautumaan vain näiltä alueilta saatavaan muuttovoittoon, sillä lähtöalueiden väestö supistuu ja muuttajien määrä tulee laskemaan.

 

Tarvittaessa lisätietoja antaa tietopalveluasiantuntija Maarit Intke, maarit.intke@pohjois-savo.fi, puh. +358 44 714 2617.

Huom! Kokonaismuutos koostuu luonnollisesta väestönlisäyksestä, kokonaisnettomuutosta ja mahdollisesta korjaustermistä. Korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja.

 

Takaisin edelliselle sivulle