Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Pohjois-Savossa oli 98 655 työpaikkaa vuonna 2023. Työpaikkoja oli 1 181 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Seutukunnittain työpaikat vähenivät eniten Ylä-Savossa (-627) ja Varkaudessa (-239). Kunnittain lukumääräisesti tarkasteltuna työpaikkojen määrä väheni eniten Iisalmessa (-264), Leppävirralla (-117), Lapinlahdella (-115) ja Varkaudessa (-111). Työpaikkojen määrä kasvoi ainoastaan Rautalammilla (+4). Maakunnan työpaikoista noin 56,2 % sijaitsi Kuopiossa, 8,8 % Iisalmessa, 8 % Varkaudessa ja 7,2 % Siilinjärvellä. Koko maan tasolla työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2023 ainoastaan Uudellamaalla (+4 983), Varsinais-Suomessa (+783), Lapissa (+897), Pohjanmaalla (+268) ja Ahvenanmaalla (+41). 

Pohjois-Savon työpaikoista 5,3 % oli alkutuotannossa, 20,1 % jalostuksessa ja 73,5 % palveluissa. Koko maan tasoon verrattuna Pohjois-Savossa oli suhteellisesti hieman enemmän alkutuotannon työpaikkoja ja hieman vähemmän jalostus- ja palvelusektorin työpaikkoja. Pohjois-Savon kunnista suhteellisesti eniten alkutuotannon työpaikkoja oli Joroisissa (25,5 %) ja Kiuruvedellä (24,2 %), jalostuksen työpaikkoja Vieremällä (54,6 %) ja palveluiden työpaikkoja Kuopiossa (82,9 %).  

Toimialoittain Pohjois-Savon työpaikkojen määrä oli vähentynyt eniten rakennusalalla (-836) ja teollisuudessa (-618). Sen sijaan työpaikkoja oli tullut lisää erityisesti koulutusalalle (+178), terveys- ja sosiaalipalveluihin (+166) sekä informaatio- ja viestintäalalle (+120). Vuoden 2014 työpaikkatilastoihin verrattuna eniten työpaikkoja on tullut terveys- ja sosiaalipalveluihin (+2 095). Vaikka työpaikkojen määrä oli vähentynyt teollisuudessa vuonna 2023, oli kyseisellä toimialalla 520 työpaikkaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.  

Vuonna 2023 työlliseen työvoimaan kuului 100 338 henkilöä, mikä on 1 073 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Terveys- ja sosiaalipalveluissa työskenteli 22,2 % työlliseen työvoimaan kuuluvista. Muita suurimpia työllistäviä toimialoja olivat teollisuus (11,9 %), tukku- ja vähittäiskauppa (10,1 %) sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta (7,6 %). Yrittäjiä Pohjois-Savon työvoimasta oli 10,6 %, kun taas koko maan tasolla yrittäjät muodostavat 10,1 % työllisestä työvoimasta. 

Noin joka neljäs pohjoissavolainen työskenteli asuinkuntansa ulkopuolella vuonna 2023

Pohjois-Savon työllisestä työvoimasta 74,0 % kävi töissä asuinkunnassaan ja 26,0 % työskenteli asuinkuntansa ulkopuolella. Vuoteen 2010 verrattuna asuinkuntansa ulkopuolella työssäkäyvien määrä on kasvanut 10,4 %. Maakunnan työllisestä työvoimasta omassa asuinkunnassaan työskentelivät eniten kuopiolaiset (83,9 % työllisestä työvoimasta), iisalmelaiset (78,1 %) ja varkautelaiset (77,8 %). Eniten asuinkunnan ulkopuolelle pendelöitiin Siilinjärveltä (60,3 %), Joroisilta (55,0 %) ja Tervosta (53,0 %). 

Työssäkäyntiliikenne on Pohjois-Savossa vilkkainta Kuopion ja Siilinjärven välillä. Vuonna 2018 Siilinjärveltä pendelöi Kuopioon lähes 4 600 ja Kuopiosta Siilinjärvelle noin 2 700 työssäkäyvää. Pendelöinti on vilkasta myös Varkauden seutukunnassa. Leppävirralta pendelöi Kuopioon 598 ja Varkauteen 588 työssäkäyvää. Joroisista puolestaan pendelöi Varkauteen 582 työssäkäyvää. Ylä-Savossa pendelöinti oli vilkkainta Lapinlahdelta Iisalmeen (548 työssäkäyvää) ja Iisalmesta Vieremälle (495 työssäkäyvää). 

Maakunnan ulkopuolelta Pohjois-Savoon pendelöitiin eniten Pieksämäeltä (480 työssäkäyvää), Jyväskylästä (399), Helsingistä (392) ja Joensuusta (372). Maakunnan ulkopuolelle pendelöivistä pohjoissavolaisista 1 087 henkilöä kävi töissä Helsingissä, 629 Pieksämäellä, 451 Jyväskylässä ja 417 Joensuussa. Pohjois-Savon nettopendelöintiluku oli -1 683, eli Pohjois-Savosta kävi 1 683 työllistä enemmän töissä muissa maakunnissa kuin muista maakunnista kävi töissä Pohjois-Savossa. 

Tutustu työpaikka- ja työvoimatilastoihin täällä. 

Tutustu pendelöintitilastoihin täällä. 

Takaisin edelliselle sivulle